Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vuosi ei alkanut hyvin. Hänen uskottavuutensa on romahtanut viime kesästä. Lähes puolet arvioi Sipilän onnistuneen pääministerinä melko tai erittäin huonosti Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämän kyselyn mukaan.
Suuri joukko suomalaisista antaisi Sipilälle potkut Iltalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan. Hän tunsi epäsuosion nahoissaan konkreettisesti, kun juhlakansa buuasi hänelle uudenvuoden juhlissa Helsingin kansalaistorilla.
Sipilä lyö epäsuosiossa jopa edellisen hallituksen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) pohjanoteerauksen keväältä 2015. Epäsuosio kypsytti kokoomuksen valitsemaan Petteri Orpon puheenjohtajaksi.
Kaikkien hallituspuolueiden kannattajat ovat tyytymättömiä hallitukseen.
Keskustan konkarikansanedustajat Timo Kalli ja Seppo Kääriäinen vakuuttavat (HS 29.12.) keskustan toimivan toisin. He puolustelevat Sipilän epäsuosiota raskailla päätöksillä.
Keskustan kansanedustaja, tuleva peruspalveluministeri Annika Saarikko sentään myöntää, että pääministerin kompurointi Terrafame- ja Yle-jutuissa saattavat myös selittää epäsuosiota.
Soini ahtaalla hallituksessa
Sipilän yritysjohtajan elkeet ja pettymys hänen kykyihinsä eivät yksin syö hallitusta. Myös vuonna 2015 toiseksi suurimpana puolueena hallitukseen valittu perussuomalaiset on vaikeuksissa.
Puolueen kannatus on tippunut alle kymmenen prosenttiyksikön. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ratkeaisi vahingonilosta, jos yhtä jyrkkä pudotus tapahtuisi jollekin muulle puolueelle.
Perussuomalaiset ovat olleet yllättävän rauhallisia kannatuksensa syöksyyn nähden. Soini on vakuuttanut puolueen pysyvän hallituksessa, tapahtuipa mitä tahansa.
Nykyään Soini astuu julkisuuteen sanoakseen muille hallituspuolueille: ei käy. Viimeksi hän kaatoi kylmää vettä keskustan ja kokoomuksen haluille uudistaa perhevapaita.
Muutoin puheenjohtaja Soini on viihtynyt ministeriauton takapenkillä.
Halla-aho kampeaa Soinia syrjään
Perussuomalaisten hiljainen hyväksyntä puolueen kannatuksen vajoamiselle on ollut tyyntä myrskyn edellä.
Puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoitti vuodenvaihteessa olevansa valmis puheenjohtajataistoon. Hän vastaa puolueen maahanmuuttovastaisten huutoon.
Heille ei näytä mikään riittävän. Hallitus on tehnyt parhaansa heikentääkseen turvapaikanhakijoiden asemaa muun muussa kiristämällä turvapaikan saantiehtoja, perheen yhdistämistä sekä tiukentamalla maastakarkoitusten ehtoja.
Halla-ahon valinta puheenjohtajaksi ajaisi puolueen nykyistäkin ahtaammalle. Puolue tekisi todellisen irtioton vennamolaisuuden rippeisiinkin. Halla-ahon johdolla puolueesta tulisi yhden asian puolue maahanmuuttovastaisuudellaan.
Kokoomuksen nousu juntturassa
Puheenjohtaja Petteri Orpon piti pelastaa kokoomus ykköspuolueeksi Stubbin jäljiltä. Aluksi tämä näyttikin toteutuvan. Kannatus nousi viime kesän puoluekokouksen jälkeen.
Nyt SDP ja keskusta näyttävät karanneen omalle kymmenluvulleen ja kokoomuksen jämähtäneen 17 prosentin kannatukseen. Kokoomusta rasittaa myös yksi hallituksen epäsuosituimmista ministereistä.
Kansalaiset antaisivat opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle Sipilän tavoin potkut. Sivistysporvariudesta on vain kalpea aavistus jäljellä.
Grahn-Laasonen on antanut kasvot opiskelijoiden kurittamiselle, yliopistojen leikkauksille ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistamisen sekavalle lakipaketille.
Presidentti Niinistöltä tukea hallitukselle
Kaikki hallituspuolueet ovat ajautuneet vaikeuksiin. Sipilän hallitus oli aloittaessaan yltiöpäisen innostunut, optimistinen sekä ideologisesti yksiniitinen.
Se onkin saanut paljon pahaa jälkeä aikaiseksi. Päätökset ovat olleet ideologisesti hyvin yhdensuuntaisia. Työttömien, opiskelijoiden ja pientuloisten etuuksia on leikattu. Tuloerot kasvavat, ja paatos yksilön omasta vastuusta on vahvistunut.
Mikään yllätys ei ollutkaan, että suosittu presidentti Sauli Niinistö vetosi vahvasti ihmisten omaan vastuuseen. Niinistö ikään kuin ulkoisti kansalaiset yhteiskunnasta itsellisiksi toimijoiksi.
Hallitus on vedonnut omaan vastuuseen niin työttömyysturvan, lapsilisien kuin lääkekorvaustenkin leikkausten yhteydessä. Vastuuta on perätty eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta.
Kestääkö hallitus kasassa?
Hallitus elää vahvasti omassa kuplassaan. Kaikkien hallituspuolueiden kannattajat ovat tyytymättömiä hallitukseen. Silti pääministeri Sipilä kehtaa vakuuttaa, että hallituksen tuloksiin voi olla tyytyväinen.
Opposition tyytymättömyys on ymmärrettävää: se kuuluu opposition rooliin. Asiat eivät yleensä suju hallituksessa opposition tavoitteiden mukaisesti.
Entä kun enää omatkaan eivät luota hallitukseen? Kenen luottamuksen varassa hallitus tekee päätöksiä?
Sipilän hallitus on syönyt luottamuspääomansa nopeammin kuin edellinen Jyrki Kataisen (kok.) kuuden puolueen hallitus, jota pidettiin laajapohjaisuutensa vuoksi heikkona päätöksentekijänä.
Hallitus jatkaa sinnikkäästi
Tulossa on vielä useita yhteiskunnan rakenteita muuttavia päätöksiä, kuten soten valinnanvapaus tai vaikkapa tieliikenteen jättimäinen yksityistämishanke.
Ministereiden päinvastaisista vakuutteluista huolimatta myös lisäleikkaukset sosiaaliturvasta ja palveluista uhkaavat, jos työllisyysaste ei käänny vahvaan nousuun. Tällaista näkymää ei ole.
Sipilän hallituksen perintö näkyy jo nyt: tuloerot ja eriarvoisuus kasvavat, yhteiskunta polarisoituu rikkaisiin ja pienituloisiin ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asema heikentyy.