– Nuorille ja tuleville sukupolville – sekä tämän hetken työttömille – on tarjottava toivoa paremmasta työelämästä, joka tarjoaa työtä ja toimeentuloa entistä useammalle, esittää ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Hän puhui lauantaina Vantaalla järjestetyssä ay-vasemmiston yleisötilaisuudessa, jossa käsiteltiin ajankohtaista talous- ja työmarkkinatilannetta.
Suomalaisen hyvinvointivaltion keskeinen ominaisuus on kehittyvä työelämä. Suomi on nyt ottamassa isoa askelta taaksepäin, kun erityisesti työnantajat haluavat pidentää työaikaa.
– Työajan pidennystä havittelevat ovat jumittuneet menneeseen. Kilpailukykysopimukseen sisältyvällä työajan pidentämisellä ollaan ottamassa yksi askel taakse, jonka jälkeen tarvitaankin jo kaksi askelta eteen.
Työajan pidentäminen ei paranna työn tuottavuutta ja myös usko työajan pidentämisen työllisyyttä lisäävään vaikutukseen on heikko, huomauttaa Asara-Laaksonen. Työhyvinvointia tukevalla työaikapolitiikalla sen sijaan olisi suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin ja siten tuottavuuteen.
Parempaan työelämään työtä jakamalla
Yleistä työaikaa lyhentämällä synnytetään myös uusia työpaikkoja. Samalla voidaan oleellisesti parantaa pätkä- ja silpputöitä tekevien sekä nollatuntityösopimuksilla työskentelevien asemaa ja toimeentuloa.
– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liian työtaakan alle, kun toiset ovat työttöminä tai töissä, jotka eivät turvaa toimeentuloa. Myös etenevä digitalisaatio ja automatisaatio tukevat työajan lyhentämistä.
Ruotsissa on kerätty useita vuosia kokemuksia kuuden tunnin työpäivästä, Asara-Laaksonen toteaa. Muun muassa poissaolot ovat vähentyneet. Göteborgilaisessa vanhainkodissa käynnistyi viime vuonna kokeilu kuuden tunnin työpäivästä palkkaa alentamatta. Vuosi kokeilun aloittamisen jälkeen henkilöstön jaksaminen on parantunut ja stressi vähentynyt, töissä viihdytään paremmin ja työhön suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin. Työn ja perheen yhdistäminen koetaan helpommaksi. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kun kaupungin koko henkilöstön poissaolot ovat samaan aikaan kasvaneet.
Suunta käännettävä
Työajan radikaalia lyhentämistä ei kyetä toteuttamaan hetkessä, vaan tarvitaan usean vuoden ohjelma. Suunta on kuitenkin saatava kääntymään jo lähiajan työmarkkinakierroksilla, Asara-Laaksonen näkee. Isot työelämäuudistukset edellyttävät jatkossakin toimivaa sopimusjärjestelmää ja keskitettyä sopimista. Työaikaratkaisuja voitaisiin kehitellä myös paikallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin liittyen työehtosopimusten puitteissa, jolloin valvontakin onnistuisi. Hallitusti toteutettuna työajan lyhentäminen parantaa työn tuottavuutta, jolloin voidaan turvata myös palkkojen taso.
Suomessa tarvitaan poliittista keskustelua ja valmiutta lainsäädäntöuudistuksiin, joilla työelämän laatua parannetaan työaikaa lyhentämällä. Rohkeita avauksia tarvitaan, kuten Norjassa, missä ammattiliitto Fagforbundetin johtaja on esittänyt siirtymistä kuuden tunnin työpäivään vuoteen 2020 tai 2022 mennessä.