Viimeinen sana
Viikon suurimmasta uutisesta voisi kirjoittaa, että Nordean maine meni, mutta tarkemmin ajateltuna sehän vahvistui. Pohjoismaiden suurin finanssikonserni, jonka hallitusta johtaa Björn Wahlroos, sai viime toukokuussa Ruotsin Finanssivalvonnalta 5,4 miljoonan euron sakon ja varoituksen rahanpesun estämistä koskevien vaatimusten täyttämisessä havaittujen merkittävien puutteiden takia.
Sunnuntaina julki tulleet Panama-paperit vahvistivat, että Nordea on ollut yksi maailman aktiivisimmista pankeista tekemässä veroparatiisijärjestelyjä.
Urbaanisanakirjan mukaan silloin menee paskaa jonkun tuulettimeen, kun ”asiat alkavat mennä huonosti, ja alkaa haista ikävä ödööri, ja mikään ei mene oikein”. Tutkivat toimittajat alkoivat julkaista sunnuntai-iltana uutisia maailman suurimmasta tietovuodosta. Ensimmäisenä, mutta ei mitenkään yllättäen, paska osui Nordean tuulettimeen. Ruotsalainen taloustoimittaja Andreas Cervenka kirjoitti jo viime syksynä Nordeasta ja Wahlroosista, että ”jos maailman finanssinerot näyttävät tältä, kuka tarvitsee idiootteja?” Kirjoituksen taustalla olivat juuri pankin puutteet rahanpesun valvonnassa.
Suomessa Nordea on useimmiten otsikoissa, kun se ekonomistit vaativat uusia ja entistä kovempia leikkauksia. Siinä missä jopa valtiovarainministeriölle riittäisi kirves, ei Nordea hyväksy mitään giljotiinia pienempää työkalua, koska jossain on kuitenkin vielä joku vähäväkinen, jota voidaan imeä vielä hieman enemmän kuiviin.
Nordea on haukkana neuvomassa Suomen taloutta ja media kysyy mielellään asioita juuri tutkimusjohtaja Aki Kangasharjulta, koska häneltä saa kovia lausuntoja ja hyviä otsikoita. On mielenkiintoista nähdä, onko Nordean neuvoille edelleen kysyntää, kun juuri sen neuvoilla on aiheutettu vero- ja kestävyysvajetta Suomen talouteen.
Pankin asiakkaat ovat jo reagoineet. Entistä harvempi kuljettaa jaloissaan hiekkaa sen konttorien lattioille.
Ylen maanantaisten paljastusten jälkeen joukko kärkipoliitikkoja oli ”yllättyneitä”. Heihin kuuluivat totta kai valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli.
Miten veroparatiisit voivat enää yllättää ketään? Tällaisella asiantuntemuksellako Suomessa valvotaan satojen miljoonien veroeurojen kohtaloa? Tämänkö takia Suomi on EU:ssa kunnostautunut veronkierron vastaisten toimien vesittäjänä, että poliitikkomme ovat ”yllättyneet” ilmiön olemassa olosta? Tämäkö selittää, että Juha Sipilän hallitus ei ole kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta, mutta ajaa edelleen veronkiertoa suosivaa hallintarekisteriä mutkan kautta?
Taisi joku kikkare osua nyt myös hallituksen tuulettimeen.