Toveri Alavuotunki purki viime viikolla tällä kolumnipaikalla suomalaisten miesfutaajien otteita eurokentillä kuluvalla kaudella. Kotoisten kenttien ulkopuolella työkseen palloilevia sankareitamme onkin syytä seurata erityisellä tarkkuudella, sillä heidän varaansa rakentunee maajoukkueemme jatkossakin. Fanipiireissä vitsaillaankin, että lentolippu kotimaan kamaralta kaukomaille tapaa samalla toimia kausikorttina A-maajoukkueen avaukseen.
Naisten maajoukkueen ollessa kyseessä vitsi on kuitenkin totisinta totta. Kotimaan liigassa ei juuri ole mahdollista pelata ammatikseen, joten kehittyäkseen pelaajana on naisten suunnattava ulkomaille. Suurin osa Helmareiden pelaajista palloileekin työkseen Ruotsissa, Norjassa tai Yhdysvalloissa – tai Saksassa, kuten maalivahti Tinja-Riikka Korpela.
Meuhkasin taannoin tällä palstalla Huuhkajien maalivahti Lukas Hradeckýn siirrosta Bundesliigan Eintracht Frankfurtiin hoksaamatta ottaa huomioon, että tietä suomalaiskassareille Saksanmaalla oli raivattu jo aikaisemmin. ”Tinni” Korpelahan siirtyi, ei enempää eikä vähempää, kuin mahtiseura Bayern Müncheniin jo toissa kesänä.
Meikäläiset naiset pelaavat huippujoukkueissa.
Näin jälkikäteen ei voi välttyä pohtimasta, miten eri tavoin yhä edelleen meikäläisessä mediassa käsitellään nais- ja miesjalkapalloilijoita. Jos suomalainen miesfutaaja olisi siirtynyt Bayerniin ja päässyt Korpelan tavoin nostelemaan kauden päätteeksi mestaruuspyttyä, oltaisiin iltapäivälehdissä nähty aivan erikokoisia otsikoita.
Toki naisten jalkapallo ei Saksassakaan ole aivan yhtä suosittua kuin miesten, mutta Bayern on kuitenkin kansainvälinen mahtiseura, jolla riittää faneja myös Suomessa ja jonka resurssit ovat aivan eri luokkaa kuin suomalaisten seurojen.
Kotimaan Naisten liiga näkyy mediassa niin ikään niukalti. Tätä voi perustella pienillä yleisömäärillä ja muutenkin niukoilla resursseilla, eikä siinä Urheiluruudussa tai paikallislehden sporttisivuilla määräänsä enempää tilaa ole.
Kuitenkin meikäläiset naiset pelaavat huippujoukkueissa tiukkoja matseja ympäri maailman harva se päivä, ja näistä toivoisi kotoisenkin median uutisoivan paljon enemmän. Uutisointi saattaisi herättää kiinnostuksen myös maajoukkueen seuraamiseen – ja miksei kotoisen pääsarjankin.
Naisetkin pelaavat Mestarien liigaa, ja nyt ollaan ehditty puolivälierävaiheeseen. Suomen edustaja PK-35 tippui leikistä ensimmäisellä pudotuspelikierroksella FC Rosengårdille. Matsit poikivat kuitenkin PK:n Iina Salmelle kahden vuoden sopimuksen malmöläisseuraan, ja toivottavasti vasta parikymppinen keskikenttäpelaaja nähdään viheriöllä myös tulevassa otteluparissa Frankfurtia vastaan. Lisäksi toivoisi maajoukkueen päävalmentajan Andrée Jeglerzin olevan hereillä: testileirille Salmi on jo päästetty, irtoaisiko vihdoin paikka myös tulevan kevään EM-karsintapeleihin?
Uutta verta Jeglerz Helmareihin kaipaakin, sillä monet avainpelaajat, kuten Katri Mattson (o.s. Nokso-Koivisto), ovat lopettaneet vastikään uransa. Ja jos ihan totta puhutaan, maajoukkueen viimeaikaisten esitysten vuoksi olisi syytä tarkastella myös päävalmentajan asemaa niin sanotusti sillä silmällä. Vaikka kisapaikka on edelleen omissa käsissä, ei tämä taso kantaisi kisojen alkusarjaa pidemmälle, jos sinnekään.
Ei siitä nyt kovin monta vuotta ole, kun Suomesta puhuttiin vielä naisfutiksen mahtimaana. Toivottavasti kadonnut mainen kunnia vielä joskus palaa, mutta siihen tarvitaan rohkeita avauksia sekä siirtomarkkinoilla että maajoukkuevalinnoissa.
Lauantain vakiorivi koostuu Valioliigan ja Championshipin otteluista. Siirtoikkuna meni viikonloppuna sulki, joten joukkueiden voimasuhteissa ei tule lähiaikoina suuria muutoksia tapahtumaan.
Rivi vaikuttaa kotivoittopainotteiselta, ja nohevin varma löytyy heti ensimmäisestä kohteesta. Liverpool ei Jürgen Kloppin alaisuudessakaan ole onnistunut vakuuttamaan, mutta valoa tunnelin päässä näkyy: sairastupa alkoi viikolla tyhjentyä, kun sekä Daniel Sturridge, Divock Origi että Philippe Coutinho palasivat harjoitusvahvuuteen. Vaikka herrat eivät lauantain peliin mukaan ehdikään, haiskahtanee Poolin suunta olevan ylöspäin. Vastustaja Sunderland on jumittunut taulukon tyvipäähän ja on punapaidoille suupala.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 6.2. kello 16.58. Kansan Uutisten Viikkolehti suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1(X), 1, 1(2), 1, 1, 1(2), 1(X), 1, 1(X), 2, 1, 1(X).