”Tuskin apua lääkäripulaan”
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esittää maanantaina jättämässään selvityksessä lakimuutosta, jolla potilas saisi sairausvakuutuskorvauksen myös yksityisvastaanotolta, jota pidetään julkisen terveydenhuollon tiloissa. Nykyisin korvausta ei saa.
Kunnat voisivat vuokrata vajaakäytössä olevia sosiaali- ja terveydenhuollon tiloja. Tällöin myös julkisen terveydenhuollon työntekijät voisivat pitää yksityisvastaanottoa julkisen työpaikan tiloissa. Työryhmä arvioi, että tällä saataisiin lääkäreitä pysymään julkisen terveydenhuollon viroissa.
Yksityisvastaanotot
yksityisissä tiloissa
Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen ei antaisi terveydenhuollon julkisia tiloja yksityiseen käyttöön.
– Lääkärit voivat pitää yksityisvastaanottoaan yksityisissä tiloissa, hän sanoo.
Hän ei usko, että sillä saataisiin lääkäreitä syrjäseuduille, joissa tilapula ei muutenkaan ole kynnyskysymys.
– Pikemminkin olisi syytä pyrkiä siihen, että julkisen sektorin työntekijät eivät pitäisi ollenkaan yksityisvastaanottoa. Julkinen sektori on se, jonka pitää vastata suomalaisesta terveydenhuollosta, erityisesti erikoissairaanhoidosta.
Virtasen mielestä olisi parempi tavoite olisi päsätä eroon terveyssektorin kaksijakoisuudesta. Viime kädessä se tarkoittaisi sitä, että kelakorvauksista luovuttaisiin ja julkinen sektori hoitasi suomalaisten terveyden tasapuolisesti maksukyvystä riippumatta.
Hän arvelee nyt annetussa esityksessä olevan kyse siitä, että kunnat vapautettaisiin maksamasta veroa vuokratulosta, jonka saisivat, jos niiden tiloissa pidettäisiin yksityisvastaanottoa.
– Jos julkinen sektori tarjoaisi itsensä kanssa kilpailevalle taholle toimitiloja, jouduttaisiin monenlaisiin ongelmiin. Henkilötasolla ongelmissa jo ollaankin osittain, kun lääkäri tekee ensin töitä julkisella puolella ja siirtyy kesken päivän omiin leipiin. Jos se tapahtuisi vielä samoissa tiloissa, potilaan käsitys julkisen ja yksityisen rajasta hämärtyisi.
Stakesin ylilääkäri Simo Kokko pitää esitystä merkitykseltään pienenä, koska se tulee vasta nyt.
– Onneksi tämä ei tullut tässä muodossa 10–15 vuotta sitten, hän sanoo. Hän viittaa siihen, että palvelutuotannon yksityistäminen on asia, johon haluttiin mennä 90-luvun alussa ja se on jo vakiintunutta käytäntöä. Lisäksi kun 2000-luvulle tultaessa yksityiset lääkärikeskukset ovat jo vakiintuneet isoimmissa kaupungeissa, Kokko ei näe esityksellä mullistavia vaikutuksia.
Arvaamattomia
muutoksia
Kokon mielestä esitykseen sisältyvä ajatus julkisen tilan tehokkaammasta käytöstä olisi muin keinoin paremmin toteutettavissa eikä hän pidä merkittävänä työryhmän perustelua, jonka mukaan esitys houkuttelisi syrjäisiin kuntiin lääkäreitä.
– Työtilat eivät ole pullonkaula. Oleellisempaa on laitteiden käyttö. Mutta niidenkin käytön tehostamiseksi voisi kehittää julkisten palvelusuhteiden porkkanoita. Sitähän on tehty esimerkiksi leikkausjonojen purkamiseksi. On erillinen lisätyöehtosopimus.
Kokko arvioi, että esitys johtaisi yksityisen palvelun suosimiseen ja sitä kautta eriarvoistumisen lisääntymiseen terveydenhuollossa.
– Olisi kumma, jos niin ei kävisi. Ongelma syntyy, jos esitys alkaa siirtää kävijävirtoja julkisesta palvelusta yksityiselle puolelle. Se voi muuttaa toiminnan dynamiikkaa arvaamattomilla tavoilla.
Kokko satsaisi julkiseen palveluun ja jättäisi yksityisen puolen hoidettavaksi vähemmän keskeisiä hoitoja, kuten elämän mukavuuteen liittyviä hoitoja tai kauneusleikkauksia.
Työryhmä luovutti selvityksensä valtiosihteeri Terttu Savolaiselle maanantaina. Nyt se lähtee lausuntokierrokselle.
uutiskirje 