EU-parlamentti hyväksyi ei-lakiasäätävän päätöslauselman keskiviikkona.
Parlamentin jäsenet esittävät myös, että osa EU:n päästökaupan päästöoikeuksista saaduista tuloista korvamerkittäisiin ilmastorahoitukseen ja että lento- ja laivaliikenteessä ryhdyttäisiin toimiin päästöjen vähentämiseksi jo ennen vuoden 2016 loppua.
Yhtiölobbarit aktiivisia
Vasemmisto varoitti yhtiölobbarien vaikutusvallasta.
Vasemmiston GUE/NGL-ryhmän varjoraportoija, hollantilainen Anne-Marie Mineur piti hyvänä sitä, että EU-parlamentti asettaa päätöslauselmallaan painetta komissiolle, mutta varoitti vaikutusvaltaisten yhtiölobbarien pyrkimyksistä vaikuttaa Pariisin kokoukseen.
Mineurin mukaan ”likaisen energian yhtiöt ovat mukana sponsoroimassa Pariisin kokousta. Öljy- ja kaasuyhtiöt näkevät paljon vaivaa viherpestäkseen julkikuvaansa edistämällä valheellisia ratkaisuja kuten hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.”
Mineur mainitsi esimerkkinä yhtiölobbarien vaikutusvallasta Volkswagenin.
–Tiedämme, että 90 prosenttia ympäristökomissaari Miguel Arias Cañeten lobbaritapaamisista on tapahtunut yhtiöiden etujen edistäjien kanssa.
Selvä enemmistö
Päätöslauselman valmistelusta vastannut sosiaalidemokraattien Gilles Pargneaux (Ranska) sanoi, että ”jos emme onnistu pitämään lämpötilan nousua alle kahdessa asteessa, tulemme kokemaan yhä enemmän kuivuutta ja tulvia ja menettämään viljelysmaata. Ilmastonmuutos on myös tekijä, joka lisää maahanmuuttoa.”
Pargneauxin mukaan kysymys rahoituksesta on Pariisin sopimuksen kulmakivi.
– Siksi vaadimmekin EU-mailta selkeää etenemissuunnitelmaa siitä, miten rahoitamme vihreää ilmastorahastoa vuodesta 2020 alkaen, Pargneaux lisäsi.
Parlamentti hyväksyi ei-lakiasäätävän päätöslauselman äänin 434 puolesta, 96 vastaan ja 52 tyhjää.
Sitovaa sopimusta vaaditaan
Parlamentti pyytää päätöslauselmassaan, että EU vaatii neuvotteluissa kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennystä verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2030 mennessä, 40 prosentin energiatehokkuustavoitetta sekä 30 prosentin tavoitetta uusiutuvalle energialle.
Parlamentti kehottaa tehostamaan EU:n ilmastopolitiikkaa, jotta toimet noudattaisivat EU:n sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Parlamentin jäsenet vaativat, että Pariisissa hyväksyttävä pöytäkirja on oikeudellisesti sitova.
Pöytäkirjassa olisi pyrittävä lopettamaan hiilidioksidipäästöt asteittain vuoteen 2050 mennessä tai pian sen jälkeen, jotta lämpötilan nousu voitaisiin pitää alle kahdessa asteessa kustannustehokkaasti.
Luvattu tahti ei riitä
Mikäli tavoitteessa pysyminen edellyttää täydentäviä päästövähennystoimenpiteitä, on työn käynnistyttävä jo vuonna 2016, EU-parlamentti esittää.
Parlamentin jäsenet kehottavat myös ottamaan käyttöön ”viisivuotiset velvoitekaudet”, jotta vältetään tavoitteiden jääminen vaatimattomalle tasolle.
Parlamentin jäsenet pitävät huolestuttavana, että varhaiset analyysit tähän mennessä esitettyjen kansallisten panosten yhteisvaikutuksesta osoittavat, että nykyiset toimet saisivat aikaan 2,7–3,5 celsiusasteen keskilämpötilan nousun.
Parlementti kehottaa Pariisin kokouksen osapuolia sopimaan nykyisten kansallisten toimien tarkistamisesta ennen vuotta 2020, jotta ne voidaan saattaa tuoreimpien tieteellisten arvioiden ja alle kahden asteen tavoitteen mukaisiksi.
Ilmastorahoitus turvattava
Parlamentti pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita sopimaan etenemissuunnitelmasta ilmastorahoituksen lisäämiseksi, jotta voitaisiin saavuttaa tarvittava osuus sovituista sadasta miljardista dollarista vuodessa vuoteen 2020 mennessä.
Päätöslauselmassa kehotetaan lisäksi korvamerkitsemään osa EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista ilmastorahoituksen lähteiksi sekä käyttämään rahoitukseen lento- ja meriliikenteen päästömaksujen tuottamia tuloja.
Liikenneala on toiseksi suurin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaja, parlamentti muistuttaa ja kehottaa kaikkia sopimuspuolia tekemään yhteistyötä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kanssa päästöjen vähentämiseksi.