SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring näkee palkattoman karenssipäivän ja korvausten leikkaamisen väistämättä lisäävän sairaana töissä käymistä.
Hallitus ilmoitti tiistaina leikkaavansa sairauspäivien korvaustasoa niin, että ensimmäinen päivä on palkaton ja seuraavilta kahdeksalta päivältä maksetaan vain 80 prosenttia palkasta.
Haringin mukaan riski sairauden pitkittymiseen ja sairauslomien pidentymiseen kasvaa. Samoin arvioi työkyvyn asiantuntija, Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen. Karenssipäivä sairauslomiin nostaa kynnystä jäädä kotiin.
Hallituksen leikkaus sairauspäivien palkasta koskettaa etenkin taloudellisesti tiukoilla olevia työntekijöitä.
Kettusen mukaan korvausten leikkaamisella tuskin on pidemmän aikavälin vaikutusta sairauspäivien vähenemiseen. Samoilla linjoilla on Haring. Hän muistuttaa, että rakennusalalla on käytössä karenssipäivä eikä siellä sairasteta merkittävästi vähempää
Haringin mukaan hallituksen leikkaus sairauspäivien palkasta koskettaa etenkin taloudellisesti tiukoilla olevia työntekijöitä, osa-aikaisia ja minimipalkalla työtä tekeviä. Heille yhdenkin päivän palkka on merkittävä.
Työkykyjohtamisella sairauspäivät laskuun
Kettunen muistuttaa, että sairauspäivien vähentämiseen on olemassa huomattavasti karenssipäiviä tehokkaampia keinoja. Suunnitelmallisella työkykyjohtamisella sairauspoissaoloja on saatu vähennettyä jopa kolmanneksella.
– Työkykyjohtamisen keinoja soisin otettavan käyttöön suomalaisilla työpaikoilla laajemminkin, Kettunen toteaa.
Hallituksen toimenpide saattaa jopa pidentää sairauslomien kestoa. Ruotsissa lyhyet poissaolot ovat pidentyneet kolmeen päivään.
Ruotsissa karenssipäivä on ollut käytössä jo 1990-luvun alusta, jolloin vallalla oli ”Ruotsin tauti” eli runsaasti sairauspoissaoloja, mutta vähän työkyvyttömyyseläkkeitä. Ruotsissa muutos vähensi aluksi sairauspäivien määrää, mutta muutaman vuoden jälkeen se lähti taas kovaan nousuun.
Kehitys on pysähtynyt ja tilanne tasaantunut. Tällä hetkellä näyttää siltä, että karenssipäivällä ei lopulta olisi kovinkaan suurta vaikutusta sairauspoissaolojen määrään.