Työnantajapomosta kaupunginjohtajaksi
Moni Helsingin herra haukkoi lokakuussa henkeään, kun Palvelutyönantajien PT:n entinen toimitusjohtaja Arto Ojala, 64, valittiin yksimielisesti Kemijärven kaupunginvaltuustossa kaupungin uudeksi kaupunginjohtajaksi.
Syy valintaan oli kuitenkin selvä. Raskaan rakennemuutoksen kourissa kamppaileva kaupunki tarvitsi johtoonsa henkilön, jolla olisi laajat suhteet talouselämään ja koko yhteiskunnan päättäjiin. Valinta kohdistuikin sitten monesta syystä juuri Arto Ojalaan.
Ojala on suomalaisena vaikuttajana toiminut vuosikymmeniä. Valtiotieteen maisteri Arto Ojala aloitti Suomen työnantajain keskusliiton STK:n palveluksessa jo vuonna 1974. Hän toimi STK:n johtajana, sen seuraajien TT:n ja EK:n johtajana, Palvelutyönantajien toimitusjohtajana sekä Vakuutusyhtiöiden keskusliiton toimitusjohtajana.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yhteiskuntasuhteiden johtajan toimesta hän jäi virallisesti eläkkeelle viime vuonna. Eläkepäivien alkaessa Ojala sanoi, että eläkkeelle hän ei aio kuitenkaan jäädä. Hän aloitti työt PT-säätiön asiamiehenä, mutta veri veti haastavampiin tehtäviin.
Itä-Lapin puolesta
Lappi ja Kemijärvi olivat vaellusta harrastavalle Ojalalle tärkeitä alueita jo hänen nuoruudessaan ja tämä rakkaus on jatkunut koko aikuisiän. Niinpä viime vuonna häntä pyydettiin selvittelemään miten yhteistyö Itä-Lapin kuntien, yrittäjien ja eri organisaatioiden välillä toimii. Ojala kulki alueen ristiin rastiin ja tapasi lähes kaikki alueen vaikuttajat.
– Keräsin sitten porukan, joka otti komeasti nimekseen Pro-Itä-Lappi-neuvottelukunta. Siihen lähti mukaan sellaisia henkilöitä kuin Antti Herlin, Raimo Sailas, Miia Porkkala, Antti Mantila ja Eero Makkonen. He kaikki olivat ihmisiä, joilla on joku palanen sydämestä Itä-Lapissa. Kävimme keskusteluja ja pohdimme avoimesti alueen ongelmia.
– Tätä kautta perehdyin aika tavalla Itä-Lapin asioihin. Ministeri Mauri Pekkarinen nimitti minut sitten hallitusohjelman mukaiseen Lappi-työryhmän. Sen lokakuussa julkistettua loppuraporttia varten kävimme kaikki isot lappilaiset hankkeet läpi. Siitä saa tietoa Lapista, jos sitä haluaa.
Yksimielinen
valinta
Nämä asiat vaikuttavat siihen, että Kemijärveltä otettiin yhteyttä Ojalaan. Kaupunginjohtaja Timo Korva oli nimitetty Hannele Pokan seuraajaksi Lapin läänin maaherraksi ja Korvalle tarvittiin seuraajaa. Tätä haettiin vain vuodeksi, koska maaherrojen virat lakkautetaan uuden aluehallintouudistuksen myötä.
– Minuun otettiin yhteyttä sieltä ja tässä siellä ollaan.
Sinun valintasi valtuustossa oli yksimielinen. Se on näissä kaupunginjohtajien valinnoissa hyvin harvinaista. Miltä se tuntuu?
– Se tuntuu tietysti hyvältä. Sen takana on kuitenkin se, että ensin äänestettiin siitä, otetaanko kaupunginjohtaja ulkopuolelta vai noudatetaanko normaalia sijaisuusmenettelyä. Siinä äänestyksessä kaksi valtuutettua kannatti sijaisuusmenettelyä ja loput ulkopuolista. Valinta sitten oli yksimielinen.
Valintasi taustalla olivat varmasti laajat yhteiskunnalliset suhteesi, varsinkin suomalaiseen talouselämään?
– Kyllä sillä varmaan on merkitystä. Kaupunginhallituksen haastattelussa korostin verkoston tärkeyttä jokaiselle kunnalle, ei vain Kemijärvelle. Minulle tällainen tietysti syntyi luonnostaan entisen urani aikana.
Teollisuus syntyy
omista vahvuuksista
Kemijärvellä on viimeiset vuodet mennyt huonosti. Kymmenisen vuotta se oli Lapin teollistunein kunta, nyt se on häntäpäässä. Voiko tämän suunnan muuttaa?
– Kemijärvi on edelleenkin maan voimakkaimman rakennemuutoksen aluetta. Se johtuu siitä, että tänne Itä-Lappiin on ulkopuolelta tuotu isoja projekteja, kuten sellutehdas, laturitehdas ja lääketehdas aikoinaan. Ne nyt vaan eivät pysyneet tässä maailman myllerryksessä kilpailukykyisinä.
– Nyt on katsottava eteenpäin ja mielestäni on lähdettävä siitä, että alueelle pitää saada sellaista yritystoimintaa, joka kumpuaa alueen tarjoamista vahvuuksista. Ja näitä on aikalailla.
– Otetaan esimerkkinä matkailu. Kemijärvi on neljän tunturin keskellä. Nämähän ovat Ollos-Pyhätunturi, Sallatunturi, Suomutunturi ja Kuusamo eli Ruka. Kemijärvi on niiden keskellä hienolla paikalla ja se pitää saada alueen keskuspaikaksi. Pitää lähteä siitä ajatuksesta, että tunturit eivät kilpaile keskenään, vaan ovat toinen toistensa tuki.
– Muuten olen sitä mieltä, että Kuusamo on nyt väärässä läänissä. Vaikka hallinnollisilla rahoilla ei pitäisi olla merkitystä, niin niillä vaan on merkitystä. Kuusamon pitäisi kuulua Lappiin.
Ratayhteys
Venäjälle
Kemijärvelle kulkeva ratayhteys on Ojalan mukaan ensiarvoisen tärkeä ja sen merkitys korostuu, kun ratayhteys aukeaa Kantalahteen ja sitä kautta Muurmansk-Pietari-radalle. Se ratayhteys muuttaa Ojalan mukaan koko alueen matkailullisen ja kuljetuksellisen merkityksen aivan toiseksi. Se houkuttelee myös teollisuutta.
– Tähän asti ongelmana on ollut se, että Venäjän puolella on iso Alakurtin sotilasalue. Venäjä aikoo kaventaa sen huomattavaksi kapeammaksi ja ratayhteyden rakentaminen helpottuu.
Ojala muistuttaa, että ratahanke ei ole vain haave, vaan se on jo olemassa. Suomen hallitus suhtautuu siihen positiivisesti ja on siihen valmis, kun Venäjä tekee asiasta päätökset. Parhaillaan on myös käynnissä ulkoministeriön lähiyhteistyörahoilla toteutettava hanke, jossa yhteisesti venäläisten kanssa selvitetään radan kannattavuuskysymyksiä.
Ojalan mukaan myös perinteistä teollisuutta on mahdollisuus saada Itä-Lappiin. Kaivosteollisuus on nousussa koko Lapissa ja vaikka taantuma saattaa viivästyttää hankkeita, tulevaisuudessa Ojala uskoo kaivostoiminnan merkitykseen myös Itä-Lapissa.
– Valitettavaa tässä on se, että koko kaivostoiminta on ulkomaisissa käsissä. Luohan se työtä, mutta voitot häipyvät muualle.
Massaliike
ja junakapina
Kemijärveläisten yhtenäisyys on kasvanut sellutehtaan puolesta taistelleen massaliikkeen myötä. Ojalan mukaan massaliikkeen toiminta oli alueen kannalta hyvin tärkeä juttu. Se kertoi julkisuuteen, mistä oli kysymys ja saattoi yleiseen tietoisuuteen koko alueen ja sen mahdollisuudet.
– Ennen massaliikettä oli junakapina, joka yhdisti voimia. Sekin oli minusta tärkeä, koska suunnitelmat yöliikenteen lopettamisesta heijastivat tietämättömyyttä Lapista ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista. Junakapina oli erittäin merkittävä asia alueen yhtenäisyyden ja tunnettavuuden kannalta.
– Massaliike oli varmasti Kemijärven kannalta hyväksi. Onneksi se on kuitenkin ymmärretty lopettaa hyvissä ajoin, ennen kuin se kääntyy itseään vastaan. Nyt pitää katsoa eteenpäin eikä haikailla semmoisen perään, jota ei enää ole.
Kemijärvelle yritetään saada vielä uutta sellutehdasta lakkautetun tilalle. Tähän hankkeeseen Ojala ei ota kantaa, mutta hänen mukaansa nyt kannattaisi keskittää voimat alueen yrittäjyysprojekteihin.
– Puulle löytyy luontainen käyttö muussakin kuin pelkästään sellunkeitossa. Olen varmaa, että alueen puuvaroja käytetään jatkossakin. Jos niitä ei käytetä sellunkeittoon, niin energiatuotantoon tai mekaaniseen jalostamiseen.
Kemijoen vesistön allashankkeitten suhteen Ojala on varovainen. Hänen mukaansa alueen yhteiskuntaa ei saisi niiden takia enää hajottaa, vaan päätös on tehtävä poliittisella tasolla, oli se sitten myönteinen tai kielteinen.
Uudessaan virassaan Ojala aikoo käyttää kaikkea tietoaan ja taitoaan Kemijärven hyväksi. Hänen mukaansa ensimmäisiä tehtäviä tulee olemaan elinkeino- aluepoliittisen strategian luominen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämä tulisi tehdä avoimesti yhteistyössä kaikkien yhteiskunnan paikallisten osapuolten kanssa.
uutiskirje 