Kiinteistöhuoltoa, teknisiä palveluita ja siivouspalveluita tarjoavan RTK-Palvelun henkilöstöasiantuntija Sinituulia Lotta tarttui esimiehensä ehdotukseen työkykykoordinaattorikoulutukseen osallistumisesta.
– Koulutus sopi hyvin työnkuvaani ja antoi konkreettisia työkaluja henkilökuntamme työssä jaksamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen, tyytyväinen Lotta kertoo.
Koordinaattori opastaa esimiehiä
Nykyisin paljon käytettävä osasairauspäiväraha on tunnettava, samoin Kelan tuet ja muu sen puolen tarjonta.
Tällä hetkellä Lotta huolehtii RTK-Palvelun työntekijöiden työkyvystä.
– Tehtäväni on toimia asiantuntijana varhaisen tuen ja onnistuneen työhönpaluun soveltamisessa.
Lotta kertoo esimiehilleen käytännön vaihtoehdoista, joita voidaan kokeilla, esimerkiksi töiden uudelleen järjestelyistä.
– Tunnen aika hyvin tukiviidakon ja sen, mitä tukea mistäkin voi ja kannattaa hakea.
Lotta osallistuu jonkin verran myös työterveysneuvotteluihin, joissa työntekijän terveydentilaa ja työtehtäviä pohditaan. Ihan jokaiseen neuvotteluun hän ei ehdi.
– Yrityksessä on noin 3 500 työntekijää 30 paikkakunnalla. Jos esimies pyytää tai on tilanteita, joissa pitää miettiä luovempia juttuja, menen mukaan.
Fyysinen työ vie jalat alta
Työkykykoordinaattorin tukea kaipaavat yleensä työntekijät, joilla on ongelmia työssä pärjäämisen kanssa.
– Meidän alallamme on paljon tuki- ja liikuntaelinsairauksia, koska työ on fyysistä. Näiden ihmisten kanssa on puututtava työergonomiaan, Lotta kertoo.
Hänen mukaansa RTK-Palvelun työntekijöitä perehdytetään oikeanlaiseen työergonomiaan jo ennalta.
– Jos ongelmia kuitenkin tulee, tehdään uusi tilannekatsaus ja mietitään, voisiko jotakin tehdä toisella tavalla.
Lotta kertoo tekevänsä tiivistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon että eläkevakuutusyhtiöiden kanssa.
– Ergonomiaan tehtävissä muutoksissa käytän usein apuna työterveyshuollon työfysioterapeuttia. Hän on paras kertomaan, voisiko jotakin tehdä toisella tavalla ja minkälaisia apu- tai tukivälineitä voisi käyttää.
Alansa asiantuntija
Työkykykoordinaattorin pitää tuntea ala, jolla toimii.
– Pitää tietää keinot, joilla työkykyä voidaan ylläpitää ja edistää. Pitää tuntea myös kuntoutuspuolen mahdollisuudet, Lotta opastaa.
Tämä tarkoittaa, että koordinaattorin on tunnettava työterveyshuollon palvelut ja tiedettävä, mitä asioita työeläkevakuuttajan kautta voi saada.
– Nykyisin paljon käytettävä osasairauspäiväraha on tunnettava, samoin Kelan tuet ja muu sen puolen tarjonta.
Osatyökykyinen kaipaa usein tietoa myös koulutusasioista.
– Jos täytyy lähteä hakemaan ammatillisen kuntoutuksen kautta uutta urapolkua ja toisenlaisia tehtäviä, on tämäkin polku tunnettava.
Lotta kuvaa työkykykoordinaattorin työkenttää laaja-alaiseksi.
– Jos esimiehiltä loppuvat keinot, he tarvitsevat asiantuntijan avukseen. Meidän pitää tuntea vaihtoehtoja.