Kansa on puhunut, ja demokratia on toteutunut. ”Teillä ei ollut äänestäjiä, siksi te istutte siellä oppositiossa. Te olette olleet väärässä. Nielkää tappionne, älkää itkekö, vaan tarjotkaa jotain vaihtoehtoja.” Näin puhuu tuore ulkoministeri, edellisen kauden oppositiojohtaja, takinkäännön maailmanmestari Timo Soini.
Myös monen muun mielestä vasemmiston pitäisi nyt vain hyväksyä tilanne ja lopettaa hallituksen sättiminen. Miksi ihmeessä? Ovatko kaikki 211 702 äänestäjäämme antaneet äänensä siksi, että olisimme hiljaa ja hyväksyisimme kaiken, mitä hallitus nyt puuhailee? Eivät ole. Me saimme ääniä ihmisiltä, jotka luottivat, että puolustamme niitä arvoja, joista puhuimme ennen vaaleja ja joista puhumme edelleen.
Missä on opposition vaihtoehto, kysellään. Tulossa on. Tuomme syksyllä vaihtoehtoisen budjetin, josta selviää, millä tavalla järjestäisimme Suomen talouden.
Olemme samaa mieltä hallituspuolueiden kanssa siitä, että talous on saatava kuntoon ja velkaantuminen pysäytettävä. Meillä tosin on vain eri työkalut. Peräänkuulutimme elvyttävää talouspolitiikkaa ja työllisyyden lisäämistä, ja tämän takana seisomme edelleen. Tätä kirjoittaessa Suomen pankki varoittaa talouskasvun hidastumisesta. Kun leikataan erityisesti pienituloisilta, heikkenee ostovoima entisestään. Ei hyvältä näytä.
Viime kaudella Soini käytti energiaansa uhoamiseen ja sättimiseen. Opposition rooli on – aivan oikein – arvostella hallitusta, kun on menty mönkään. Mutta milloin oli unohdettu duunarit, milloin köyhät ja eläkeläiset, vaikka juuri vasemmiston ansiosta heille saatiin parannuksia. Kuinkas kävikään nyt vaalien jälkeen? Soini ohjasi puolueensa porvareiden kelkkaan ja yhtäkkiä pitkät leikkauslistat ovatkin hänen mielestään hyvä asia, vaikka niitä viime kaudella kritisoi. ”Nyt pistetään pystyyn talkoot, hyvät ystävät, ei tästä muuten mitään tule. Ei Suomi velkaa ottamalla nouse, vaan leikkaamalla.”
Kovasti ihmetyttää se, että Soini valitsi ulkoministerin salkun valtiovarainministerin salkun sijaan, vaikka juuri valtiovarainministerinä hän olisi voinut olla vaikuttamassa leikkauksiin ja pitää pienituloisen eläkeläisen puolia, kuten ennen vaaleja lupasi. Ulkoministerin salkkua hän perusteli sillä, että haluaa siten nostaa puolueensa kannatusta. Siis ulkoministerinä ajaa oman puolueensa etua, ei suomalaisten?
Demokratia näyttää kansan tahdon. Ihmiset äänestävät vaalilupausten ja puolueiden linjausten perusteella. Demokratian kannalta onkin ongelmallista, että lupaukset näin räikeästi petetään, kuten perussuomalaiset on nyt tehnyt. Onkin aiheellista kysyä, onko demokratia sittenkään toteutunut?
Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja.