Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, miten hallitusneuvottelut ovat tällä viikolla sujuneet. Uutisia odotellessa luin Juha Sipilän puheen valtiopäivien avajaisissa uudestaan. Löysin monta hyvää kohtaa.
Kansanedustajien on oltava kansalaisten luottamuksen arvoisia ja pystyttävä tekemään ratkaisuja kansakunnan parhaaksi. Kaikki on pidettävä muutoksessa mukana eikä hyvinvointieroja pidä kasvattaa. Toisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja heikoimmista huolehtiminen ovat kansakunnan sivistyksen mittarit.
Tulevan pääministerin tavoitteet ovat hyviä, mutta miten ihmeessä nämä tavoitteet yhdistetään 10 miljardin sopeutukseen?
Vielä ennen vaaleja Sipilä puhui 2 miljardin leikkauksista. Opintotuen ja Yleisradion lakkauttaminen ei siihen vielä riitä. Armeijan vuotuiset toimintamenotkin jäävät alle kahden miljardin.
Välillä leikkaustarve on määritelty kuuteen miljardiin. Se saataisiin kasaan, jos lopetetaan opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta kokonaan.
Lähelle kymmentä miljardia päästään kun lopetetaan myös koko maa- ja metsätalousministeriön toiminta ja tuet.
Tekemällä opettajista, opiskelijoita, kulttuurintekijöistä ja viljelijöistä työttömiä ei Suomen vienti kuitenkaan lisääntyisi. Päinvastoin. Valtiontalouden tasapainokin vain heikkenisi, koska laman aikana suurin osa leikkauksista kasvattaa työttömyysmenoja ja vähentää verotuloja.
Toisaalta Smolnassa neuvotellaan ilmeisesti myös autoveron poistosta (–1 miljardi). Tuloveroon on esitetty kevennyksiä ja neuvottelijoiden toivelistalla on myös perintöverojen ja yritysten verohelpotukset. Kaikki hallitukseen nousemassa olevat puolueet ovat lisäksi luvanneet lisää rahaa armeijalle.
Mielenkiintoinen yhtälö.
Nyt pelataan mielikuvilla. Syyllistä Suomen taloudelliseen tilanteeseen on etsitty Kreikasta tai maahanmuuttajista, kasvissyöjistä tai ”ilmastouskonnosta”. Todellinen syy on kuitenkin vientiteollisuuden romahdus.
Työllistämisen kustannukset ovat meillä esimerkiksi Ruotsia, Tanskaa tai Norjaa pienempiä, joten potentiaalia parempaan on. Tarvitaan hyvää johtamista ja eurooppalaisen kysynnän elpymistä, eikä orastavaa kasvua saa tukahduttaa.
Pienille ja keskisuurille yrityksille tärkeintä on pitää kotimarkkinoita ja kulutuskysyntää yllä. Miljardileikkaukset tarkoittaisivat romahdusta.
Suomessa on jo nyt vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa. Kuntasektorilla sote-uudistuksella ja muilla rakenneuudistuksilla tulee korjata nykyisten palveluiden ongelmat, eikä vähentää työntekijöiden määrää ja palveluiden laatua.
Suomella on varaa ylittää nykyinen kriisi hyvinvointivaltiota tuhoamatta. Toivotan hallitukselle onnea matkaan.
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.