”Voitimme taistelun mutta emme sotaa.” Näin tiivisti pääministeri Alexis Tsipras Kreikan hallituksen saamia muutoksia lainaohjelmaan. Vaikka uuden sopimuksen sisältämä kompromissi on herättänyt ärtymystä myös Syriza-puolueen sisällä, Tsiprasin kommentti ei ole harhaanjohtava. Hallitus sai huomionarvoisia helpotuksia.
Syrizan keskeisenä tavoitteena on ollut lopettaa kansaa kurjistava leikkauspolitiikka. Uusi sopimus sisältää esimerkiksi helpotuksen aiemmin kirjattuun, leikkauspolitiikkaa ruokkivaan valtiontalouden tasapainottamistavoitteeseen. Jos talouskehitys on huonoa, tavoitteesta voidaan tinkiä.
Helpotus koskee kuitenkin vain tätä vuotta. Jatkosta päätetään neljän kuukauden kuluessa. Seuraavasta taistelusta saattaakin tulla ensimmäistä suurempi ja tärkeä paitsi Kreikan myös koko talous- ja rahaliiton tulevaisuuden kannalta.
Euroalueen taantuma on ollut itse aiheutettu.
Vaikka uusi sopimus sisältää Kreikan ja kreikkalaisten kannalta helpotuksia, ne eivät vielä merkitse selvää talouspolitiikan suunnanmuutosta Kreikassa vaan lievennyksiä leikkauspolitiikkaan. Nykyoloissa suunnanmuutos vaatisikin talouspoliittisen ajattelutavan täyskäännöstä koko euroalueella.
Optimisti saattaa nähdä ituja tällaisesta muutoksesta, mutta se ei selvästikään tapahdu hetkessä. Vyönkiristyspolitiikka on aiheuttanut Kreikassa sellaisen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja humanitaarisen romahduksen, jolle on erittäin vaikeata löytää hyvää vertailukohtaa rauhan ajan historiasta. Siitä huolimatta keskeisten euromaiden poliittiset johtajat tuntuvan ainakin puheiden perusteella haluavan, että Kreikassa jatketaan talouskuripolitiikkaa myös lähivuosina.
Kreikassa kiristyspolitiikan seuraukset ovat näkyneet kaikkein selvimmin, mutta myös koko euroalue on kärsinyt tästä politiikasta. Useiden tuoreiden tutkimusten perusteella keskeinen este sen elpymiselle on ollut ylikireä talouspolitiikka. Euroalueen taantuma on ollut itse aiheutettu.
Suomi viennistä riippuvaisena pienenä maana on kärsinyt väärästä talouspolitiikasta keskimääräistä enemmän.
Lähikuukausina käytävät neuvottelut Kreikan velkaongelman jatkohoidosta eivät olekaan tärkeitä ainoastaan Kreikalla ja kreikkalaisille vaan kaikille eurooppalaisille – myös suomalaisille. Niitä käytäessä saadaan viitteitä koko euroalueella lähivuosina harjoitettavasta talouspolitiikasta. Samalla saadaan yksi näkökulma myös Euroopan unionin tulevaisuuteen.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.