Puolustusministeriön asettama työryhmä luovutti turvallisuusviranomaisten tiedonhankintaa koskevan mietintönsä puolustusministeri Carl Haglundille keskiviikkona. Ryhmän tavoitteena oli parantaa viranomaisten tiedonhankintakykyä ”kybertoimintaympäristön uhkista”.
Työryhmä ehdottaa poliisille ja puolustusvoimille oikeuksia verkon massavalvontaan. Tämä tarkoittaisi, että viranomaisille annettaisiin pääsy kaikkeen Suomen rajat ylittävään tietoliikenteeseen. Viranomaisilla olisi mahdollisuus tallentaa verkosta kaikki tiedot.
Lisäksi mietinnössä ehdotetaan viranomaisille oikeutta tunkeutua ulkomaisiin tietojärjestelmiin sekä harjoittaa salaista henkilövakoilua ulkomailla.
Valvontalakien muutoksia vuosien varrella seurannut lainsäädäntösihteeri Jyri Kuusela Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä antaa viisi näkökulmaa, joiden vuoksi työryhmän ehdotus on ongelmallinen.
1. Viranomaisilla on laajat valvontaoikeudet jo nyt
Kolme lakia säätelee televalvontaa Suomessa. Poliisilaki ja pakkokeinolaki käsittelevät salaisia pakkokeinoja, kuten telekuuntelua, henkilön teknistä seurantaa, kuuntelua ja katselua sekä teknistä laitetarkkailua. Pelastuslaki antaa viranomaisille tietyin edellytyksin pääsyn viestinnän tunniste- ja paikkatietoihin sekä rekistereihin.
– Poliisin valvontaoikeuksia on lisätty vuodesta 1994 lähtien, kun poliisille annettiin pääsy teletunnistetietoihin. Oikeuksien käyttöalat ovat laajentuneet koko ajan, Kuusela sanoo.
Poliisi saa käyttää televalvontakeinoja vain tuomioistuimen myöntämällä luvalla. Valvontamahdollisuuksiin vaikuttavat tutkittavan rikoksen laatu ja rangaistusasteikko. Käytännössä tuomioistuimet ovat myöntäneet valvontalupia juuri poliisin pyyntöjen mukaisesti ja toisinaan niukoillakin perusteilla.
Viranomaisilla on jo nyt laajat mahdollisuudet valvoa rikoksista epäiltyjä. Vakavien rikosten valmistelu on kriminalisoitu, ja terrorismirikoksista säädetään erikseen rikoslaissa. Molempien kohdalla kattava televalvonta onnistuu nykyisinkin.
2. Valvonnan lisääminen on ihmisoikeuksien vastaista
Puolustusministeriön työryhmän ehdottama massavalvonta ei olisi tuomioistuimen luvan takana, vaan viranomaiset saisivat suoran oikeuden kaiken tietoliikenteen haravoimiseen ja kiinnostavien tietojen tallentamiseen. Valvonta ei olisi enää tapauskohtaista eikä harkinnanvaraista, vaan kaikkiin kohdistuvaa ja yhä automaattisempaa.
Helsingin Sanomien haastattelemat oikeusasiantuntijat arvioivat maanantaina, että ehdotettu verkkovalvonta olisi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimeisten linjausten vastainen. Valvonta rikkoisi todennäköisesti yksityiselämän, henkilötietojen sekä luottamuksellisen viestinnän suojaa.
3. Suomen maine tietotalouden kärkimaana kärsii
– Meillä ei ole yksityisyydensuojan totaalisesti murtavaa lainsäädäntöä. Se on ollut elinkeinoelämälle ja erityisesti ICT-yrityksille luottamuskysymys, Kuusela sanoo.
– Massavalvonta on nimenomaan pilvipalvelulle erityisen huono toimintaympäristö.
Verkkovalvontavaltuuksien luominen voi murentaa sekä yritysten että asiakkaiden luottamusta Suomeen. Miten käy Suomen tietotalousmaineelle?
Kuusela huomauttaa lisäksi, että on vahvoja epäilyksiä siitä, että Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset vuotavat omille yrityksilleen tietoja kilpailijoiden toiminnasta. Tämä näkökulma puuttuu suomalaisesta verkkovalvontakeskustelusta.
Säilyvätkö verkkovalvonnalla hankitut tiedot vain viranomaisten käytössä? Vaikka Suomen viranomaiset eivät välttämättä syyllisty valvontatiedon väärinkäytöksiin, tietoja vaihdetaan myös muiden maiden viranomaisten kanssa.
4. Valvojien valvonta ei toteudu kunnolla
– Esimerkiksi poliisi ajattelee, että mitä enemmän valvontavaltuuksia, sitä parempi. Mutta kuka valvoo valvojaa? Tällä hetkellä valvontakeinoja valvoo tietosuojavaltuutetun lisäksi yksi virkamies eduskunnan oikeusasiamiehen virastossa, Kuusela sanoo.
– Lisäksi on poliisin kuuluisa oma valvonta, jonka pitäisi toimia niin, että poliisihallitus valvoo alaisiaan poliisilaitoksissa. Tässä on koko kuuntelun valvontajärjestelmä.
Jos nykyistenkään valvontakeinojen käyttöä ei valvota tämän enempää, miten onnistuisi massavalvonnan valvonta?
5. Massavalvonta ei ole tehokasta
HS:n haastattelema Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Juha Lavapuro kyseenalaistaa työryhmän ehdottaman verkkovalvonnan hyödyn.
– Tällaisesta kaiken kattavasta ja kohdentamattomasta verkkovalvonnasta on tehty tutkimuksia, joiden mukaan se on verraten tehotonta, Lavapuro sanoi HS:lle maanantaina.
On monta muutakin viestintätapaa kuin netti. Valmistelevatko terroristit vakavia tuhotöitä todella verkossa, Jyri Kuusela kysyy.
Valvonnan lisäämisen sijaan Kuusela peräänkuuluttaa nykyisen valvontajärjestelmän kriittistä arviointia.