Kansan Uutiset kirjoitti TTIP-sopimuksesta laajan artikkelin 6. huhtikuuta. Jutussa kerroimme sen muistuttavan useita jo aiemmin kansalaisvastustuksen kaatamia sopimuksia. Kirjoitimme perusteellisesti myös sopimuksen sisältämistä riskeistä.
– Tulen epätoivoiseksi, kun puhutaan vapaakaupasta, vaikka sopimuksella tullaan määrittämään julkista valtaa uudelleen, sanoi tuolloin kansainvälisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi, joka avasi sopimukseen sisältyvän investointisuojan ongelmia.
Koko sopimuksen valmistelu eteni äärimmäisen salassa ja siinä kuultiin voittopuolisesti vain elinkeinoelämän edustajia tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja ay-toimijoiden sijaan. Julkisuuteen sopimus päätyi vasta loppuvuodesta 2013 Wikileaks-vuodon myötä.
Yhdysvaltain Berliinin suurlähetystö tarjoaa järjestöille kylmää käteistä.
Keväällä SAK, STTK ja Akava ottivat myönteisen kannan TTIP-neuvotteluihin, vaikka sopimustekstit pysyivät yhä salaisina. Kansan Uutiset kertoi 12. huhtikuuta, että keskusjärjestöt toivoivat sopimuksen kiihdyttävän kaupankäyntiä ja kilpailua sekä nostavan tuottavuutta.
Samalla kirjoitimme Euroopan komission TTIP-kritiikkiä varten luomasta viestintästrategiasta. Corporate Europe Observatoryn vuotamassa asiakirjassa kehotetaan keskustelemaan myönteiseen sävyyn sopimuksen vaikutuksista ja hillitsemään epäilyksiä siihen asti, että sopimus on valmis.
Toukokuun 16. päivä kirjoitimme Belgiassa poliisin hajottaneen TTIP-vastaisen mielenosoituksen kovakouraisesti ja pidättäneen satoja kauppa- ja investointisopimuksen vastustajia. Myös Suomessa osoitettiin mieltä sopimusta vastaan 23. toukokuuta.
Palvelukauppasopimus paljastuu
Kesäkuun 6. päivä paljastimme, että TTIP ei ole ainoa uhka, vaan julkisten palvelujen yksityistämisestä neuvotellaan omaa kauppasopimusta. TISA-sopimusta (Trade in Services Agreement) neuvotellaan parhaillaankin normaalin WTO-kontekstin ulkopuolella noin 50 sen jäsenmaan kesken.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö (ITUC) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö (ETUC) jättivät Euroopan komissiolle kannanoton, jossa ne totesivat TISA-neuvotteluiden vaarantavan laadukkaat julkiset palvelut. Järjestöjen mukaan sopimuksella pyritään kaikkien palveluiden yksityistämiseen.
Seuraavaksi selvisi, että Yhdysvaltain Berliinin suurlähetystö tarjoaa järjestöille kylmää käteistä, että nämä propagoisivat EU:n ja USA:n välisen kauppa- ja investointisopimuksen puolesta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Washington Post. Kansan Uutiset kertoi tästä 8. heinäkuuta.
Vielä saman kuun aikana tuli uusi vuoto. Kirjoitimme 28. heinäkuuta, että vuotaneen dokumentin perusteella vaarassa ovat myös ruokaturvallisuus ja ihmisten terveys.
Palvelukauppasopimuksestakin saatiin uutta tietoa, kun Wikileaks julkaisi siitä luonnoksen. Kerroimme 31. heinäkuuta, että TISA (Trade in Services Agreement) tähtää sääntelyn vähentämiseen ja palvelukaupan yksityistämiseen. Siihen sisältyvän Ratchet-lausekkeen mukaan kerran yksityistettyä palvelua ei voida ottaa uudelleen sääntelyn piiriin ja palauttaa julkiseksi.
Kiertoteitä ja vaikutusyrityksiä
Elokuun 22. päivä kerroimme TTIP-kauppasopimukselle mallina toimivasta CETA-kauppasopimuksesta tihkuneen uutta tietoa, jälleen vuodon myötä. Asiakirjojen perusteella Euroopan unionin ja Kanadan välillä neuvoteltava CETA (Comprehensive Economic and Trade Agreement) sisältää kiistanalaisen investointisuojan ja TTIP:stä on tarkoitus tehdä sen kopio.
Marraskuun 21. päivä kerroimme Suomen vedonneen kiistellyn investointisuojan puolesta. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka oli allekirjoittanut lokakuussa vetoomuksen, jossa toivottiin investointisuojan pitämistä TTIP-sopimuksessa.
Marraskuun 25. päivä kerroimme kauppasopimuksen EU:n ja Kanadan välillä edenneen, suuri valiokunta päätti kannattaa CETA-sopimusta, 29. päivä toimittaja Jaana Kiven tarinan. Hän kertoi kohdanneensa painostusta eri tahojen, mutta erityisesti ulkoministeriön taholta kirjoittaessaan kriittisesti TTIP-sopimuksesta.
Joulukuussa kerroimme, että Jean-Claude Juncker sai syntymäpäivälahjaksi miljoonan eurooppalaisen allekirjoittaman kansalaisaloitteen TTIP-sopimusta vastaan. Komissio kaatoi aiemman kansalaisaloitteen syyskuussa muotoseikkoihin vedoten.