Talvivaaran vaihtoehdot
1. Pitkäaikainen kaivostoiminnan alasajo kestäisi pari kolme vuotta. Liuotus pidettäisiin käynnissä, ja toiminnan päätyttyä maisemointiin kuluisi kymmeniä vuosia.
2. Nopea hallittu alasajo. Ongelmana on, että bioliuotuskasojen stabiloinnista ei ole riittävää tutkimustietoa. Valtion asiantuntijat eivät pidä suositeltavana.
3. Ulkopuolinen ostaja jatkaa toimintaa. On arvoitus, pystyykö Talvivaaran prosessista tekemään tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää.
Valtio tulee ottamaan tilanteen heti haltuun.
Talvivaaran kaivostoimintaa harjoittava Talvivaara Sotkamo päätti torstaina jättää konkurssihakemuksen Espoon käräjäoikeuteen. Yhtiö ei saanut järjestettyä toimintaansa uutta rahoitusta.
Pörssinoteerattu emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö jatkaa toimintaansa ja pyrkii hankkimaan konkurssiin ajautuvan tytäryhtiönsä omaisuuden sekä jatkamaan kaivostoimintaa uuden rahoituksen turvin.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) piti tiedotustilaisuudessa aikeen toteutumista epätodennäköisenä. Hän kertoi valtion varautuneen Talvivaaran toiminnan päättymiseen jo vuosi sitten perustetulla kriisiryhmällä. Työ- ja elinkeinoministeriö perusti torstaina kahdeksanhenkisen Talvivaara-toimiston, joka koordinoi jatkoa.
Ulkopuolisen ostajan ilmaantumista ja kaivostoiminnan jatkamista Vapaavuori piti vielä mahdollisena ja valtion kannalta järkevimpänä vaihtoehtona.
– Joissakin tapauksissa konkurssi edesauttaa neuvotteluita, Vapaavuori sanoi.
Vesien puhdistaminen valtion vastuulle
Ministeri muistutti, että toimintaansa jatkava Talvivaaran pörssiyhtiö on lähinnä omistusrakenne, jonka keskeinen arvo on konkurssiin hakeutuvassa tytäryhtiössä. Se omistaa 84 prosenttia kaivosyhtiöstä sekä laboratorion ja kalkkitehtaan.
Vapaavuori odottaa, että käräjäoikeus määrää Talvivaara Sotkamon pikaisesti julkisselvitykseen. Konkurssimenettelyn erikoistapauksessa pesänhoito otetaan pois velkojilta ja valtio vastaa kustannuksista.
Kaivoksen bioliuotustoimintaa ei voida lopettaa välittömästi, vaan ympäristösyiden takia sitä täytyy jatkaa ja puhdistaa ja poistaa kaivosalueelle kerääntyneitä vesiä.
– Valtio tulee ottamaan tilanteen heti haltuun, Vapaavuori lupasi.
Vapaavuoren mukaan valtion sijoitusyhtiö Solidium on sijoittanut Talvivaaraan 194 miljoonaa euroa, Finnveralla on jäljellä 64,1 miljoonaa euroa lainasaamisia ja Tekes on lainaa 1,4 miljoonaa euroa ja maksanut avustuksia 3,4 miljoonaa euroa. Jos emoyhtiön toiminta lakkaa, nämä menetetään.
Lisäksi Vapaavuori arvioi, että valtio voi joutua laittamaan toiset 200 miljoonaa euroa konkurssipesään julkisselvityksen aikana. Ensi hätään hallitus valmistautuu 50 miljoonan euron lisätalousarvioon Talvivaaran vuoksi.
Satoja työntekijöitä tarvitaan vielä
Vajaata viikkoa ennen Talvivaara Sotkamon konkurssi-ilmoitusta Talvivaaran Kaivososakeyhtiön talous- ja rahoitustoiminnoista vastaava varatoimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde ilmoitti jättävänsä tehtävänsä keväällä 2015.
Vapaavuori arvioi, että Kainuun alueelta on vaarassa kadota lyhyellä aikajänteellä jopa 700 työpaikkaa. Talvivaaran sulkemiseen tarvitaan kuitenkin vielä satoja työntekijöitä pitkiksi ajoiksi ennen kuin hanke voidaan päättää.
Paikalliset viranomaiset perustavat Kainuuseen muutosturvayksikön. Vapaavuoren mukaan äkillisen rakennemuutoksen kriteeristö ”varmasti täyttyy”.
Talvivaaran vaihtoehdot
1. Pitkäaikainen kaivostoiminnan alasajo kestäisi pari kolme vuotta. Liuotus pidettäisiin käynnissä, ja toiminnan päätyttyä maisemointiin kuluisi kymmeniä vuosia.
2. Nopea hallittu alasajo. Ongelmana on, että bioliuotuskasojen stabiloinnista ei ole riittävää tutkimustietoa. Valtion asiantuntijat eivät pidä suositeltavana.
3. Ulkopuolinen ostaja jatkaa toimintaa. On arvoitus, pystyykö Talvivaaran prosessista tekemään tehokasta ja ympäristön kannalta kestävää.
Valtio tulee ottamaan tilanteen heti haltuun.