Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät Akavaa lukuun ottamatta sopuun eläkeuudistusehdotuksesta. Ehdotus on osa Kataisen hallituksen viime vuonna sopimaa rakennepoliittista ohjelmaa. Sillä pyritään niin sanotun julkisen talouden kestävyysvajeen poistamiseen. Eläkeuudistuksen tavoitteena on poistaa vajeesta noin 2 miljardin euron suuruinen osuus.
Tiedotusvälineissä eläkeuudistuksen kytkeminen kestävyysvajeen poistamiseen on tulkittu lähes poikkeuksetta siten, että Suomessa työeläkkeitten rahoitus on retuperällä. Uudistus tarvitaan rahoituksen kuntoon saattamiseksi. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys.
Suomessa työeläkkeitten rahoitus on erinomaisella tolalla. Valtionvarainministeriön omien laskelmien mukaan työeläkkeitten rahoituksessa on jo nykyjärjestelmän puitteissa kestävyysylijäämä. Toteutuessaan uudistusehdotus kasvattaisi sitä.
Rakennepoliittisessa ohjelmassa eläkeuudistus kytkettiin kestävyysvajeen poistamiseen, koska eläkkeelle siirtymisiän nostamisen arvioidaan pidentävän työuria ja parantavan työllisyyttä. Työllisyyden parantuminen johtaa verotulojen kasvuun, mikä vahvistaa valtion ja kuntien taloutta eli vähentää kestävyysvajetta.
Ei tietenkään ole itsestään selvää, että eläkeiän nostaminen parantaa työllisyyttä. Eihän eläkkeelle siirtymisen alarajan nostaminen synnytä automaattisesti ensimmäistäkään työpaikkaa. Se voi lisätä työttömyyttä, jos esimerkiksi nykyisen kaltaiseen ikärasismiin ei saada Suomessa muutosta. Toisaalta se voi myös kasvattaa työkyvyttömyyseläkeläisten määrää, jos rima työssä jaksamisessa nousee eläkeiän nostamisen takia liian korkealle.
Eläkeuudistusehdotuksen suurin heikkous voi olla siinä, että kestävyysvajeen poistamisen korostaminen on johtamassa eläkeiän noston myönteisten työllisyysvaikutusten yliarvioimiseen. Samalla vähätellään ihmisten erilaisuutta työntekijöinä. Ei esimerkiksi oteta riittävästi huomioon ihmisten välisiä terveyseroja, jotka ammattien erilaisuuden ohella kuvastavat myös tuloeroja.
Hyvätuloiset ihmiset ovat pienituloisempia terveempiä. Siksi he myös elävät kauemmin. Vaikka keskimääräinen elinikä on Suomessa noussut, nousu ei ole jakaantunut tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Uudessa eläkejärjestelmässä saattaa ylikorostua hyvätuloisten terveiden keskimääräisen eliniän nousu. Jos uudessa eläkejärjestelmässä ei huomioida ehdotusta paremmin ihmisten erilaisuutta, vanhuuseläkeiän nostosta voi tulla keskeinen eriarvoisuuden kasvun lähde.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
Eläkeuudistuksen arviointi jatkuu KU:n verkkolehdessä sunnuntaina.