Lakeuden Kisoihin kokoontuneita tullilaisia tuntui tulevan vastaan läpi kisapäivän joka paikassa.
Puistoissa ja toreilla kisailtiin sekä esitettiin tanssin ja voimistelun näytöksiä. Urheiluhalleissa pelattiin, kentillä pelattiin, pallot vain vaihtuivat. Yksilölajien paremmuutta ratkottiin halleissa. Kaikkiaan lajeja oli lauantain ohjelmassa 30.
Jalkapallokentillä nähtiin muun muassa mitä seuraa, kun Seinäjoella eletään tyttöjalkapallobuumia. Paikalliset joukkueet pelasivat voitokkaina.
Judossa ratkottiin mestaruuksia joukolla, shakissa harvemmin voimin, mutta sitäkin perusteellisemmin. TUL:n saalis kansainvälisessä kilpailussa jäi pronssiseksi.
Veteraanit saivat päätökseen kaksipäiväisen turnauksensa petankissa. Moni jatkaa kilpailuvietin taltuttamista sunnuntain avoimissa kilpailuissa.
TUL:n avoimiin mestaruusuinteihin osallistuu 89 uimaria. Starttien lukumäärä nousee kaksipäiväisissä kilpailuissa 320:een.
Erilainen pääjuhla
Lauantain huipensi pääjuhla, jossa tunnelma nousi korkealle heti, kun kymmenten lippujen rivistö Suomen ja TUL:n lippujen johdolla tuotiin Seinäjoki Areenaan.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Pia Viitasen, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäen ja TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paateron tervehdysten ja Areenan tuhathenkisen yleisön yhteislaulettua TUL:n Marssin esiintymisalueen valtasivat ensimmäiset voimisteluryhmät.
Ministeri Viitanen esitti asiantuntevassa puheessaan kaksi haastetta liikuntaväelle. Miten saada maahan liikkujia enemmän – siihen tarvitaan järjestöiltä tekoja, ei julkilausumia. Niiden tulisi myös tehdä nuorille mahdolliseksi harrastaa liikuntaa monipuolisesti, ei vain viiden harjoituksen viikkotahdissa.
TUL:ssa liikunta tuottaa iloa
TUL:n puheenjohtaja Sirpa Paateron mukaan liiton ja seurojen perustehtävä on yhä olemassa. Liiton tehtävä on turvata kaikille mahdollisuus liikuntaan taloudellisesti ja alueellisesti.
Paatero esitti urheiluministerille toivomuksen, että liikuntalain valmistumisen yhteydessä määriteltäisiin kuinka paljon resursseista suunnataan tulevaisuudessa huippu-urheiluun ja paljonko koko kansan liikuntaan.
TUL:lle Suomen suurimpana erityisesti harrasteliikuntaa tekevänä järjestönä tämä on tärkeätä. Liiton tulee olla tukemassa seuroja niiden monissa tehtävissä ja kuten tunnettua, liitossa on hyvinkin erilaisia seuroja tekemässä näitä tehtäviä.
TUL:ssa on liikunnasta kokonaisvaltainen näkemys. Se on Paateron mukaan niitä yhdistävä tekijä. Liiton näkemys liikunnasta ei rajoitu sen rooliin kehon liikuttamisen ja tulosten tekemisessä. Yhtä tärkeätä on se, että liikunta nähdään kasvatuksellisena, iloa ja yhteisöllisyyttä tuottavana toimintona.
– Idea tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua helposti ns. lähiseuratoimintaan tulee yhä olla tavoitteena, korosti Paatero.
Tanssilavalta sadun maailmaan
Tanssilavalla tavattiin -ryhmässä kuntoilijat palasivat puolen vuosisadan tunnelmiin muun muassa Tapio Rautavaaran musiikin siivin.
Ihmemaassa-ohjelmassa olivat pyörätuolitanssijatkin mukana, kun muisteltiin mitä ihmeellisyyksiä Liisa siellä Ihmemaassa kokikaan.
12-vuotiaiden joukkuevoimistelijoiden vanneohjelman teemana oli ystävyys.
Sadun maailmaan palattiin, kun puutarhaksi muuttuneelle lavalle juoksivat vielä nuoremmat keijukaiset ja menninkäiset.
Päävastuun pääjuhlan voimisteluohjelmista kantanut Aira Ikonen oli laatinut koreografian naisten ohjelmaan, joka kertoi kauniin tarinan sielunelämän moninaisuudesta ja siitä miten sopusointu on elämään löydettävissä.
Jouki Tikkanen ja Sanix-joukkue toivat juhlaan taitoa maan huipulta. Rytmisen voimistelun Suomen mestarin ohjelman oli laatinut hänen valmentajansa Larissa Gryadynova. Turun Pyrkivän joukkuevoimistelujoukkueiden kärkijoukkueen ohjelma oli menestystä tuonut kilpailuohjelma. Sen koreografiasta vastasi Susanna Luukkala.
Tervehdykset lahden takaa
Musta lintu ja Illan kauneus olivat ohjelmat, joilla virolaiset voimistelijavieraat tervehtivät juhlivaa TUL:oa. Virolaista Kalevia edustaneiden voimistelijoiden ohjelmat oli laatinut Kersti Kull.
Jalat voivat säkenöidä. Se vaatii Isto Turpeisen ideointia ja urheilullisen mies/poikajoukon. Sellainen oli koottu eri piireistä ja tuloksena oli aikaisemmista TUL-juhlista tuttua menoa,. siis huimaa vauhtia.
Missä meet – miten olla – tässä kysymys, johon nuoret yhteisohjelmassaan etsivät vastausta. Nuoruuden ahdistus kohdattiin, ja huomattiin, miten liikunta ja tanssi ovat mitä erinomaisimpia tapoja päästä eroon ahdistuksesta.
Kasvokkain, sinä ja minä, tänään, huomenna ja ylihuomenna oli illan finaali, johon yhtyi koko sali näyttelijä Hanna Raiskinmäen johdolla.
Erilainen, mutta onnistunut
Seinäjoella tehtiin TUL-historiaa. Pääjuhla tuotiin ensimmäistä kertaa stadionien sijasta sisälle, suurhalliin. Joukkotapahtuma oli tosiaan aikaisemmista poikkeava. Uutta olivat valot musiikki, heijastukset seinälle. Kaikki nuo tukivat sitä vanhaa ja vuosikymmenten saatossa tuttua, TUL:n joukkojen liikuttaja -luonnetta.
Ilta Areenassa osoitti, että järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Aarne Heikkilä ei syyllistynyt ylisanoihin luvatessaan viikonlopun olevan tapahtuma, jonka tunnelma on erinomainen ja johon osallistuvilla on riemukas mieli – sateesta huolimatta.
uutiskirje 