Happihyppely
Tavoitteena oli omien joukkojen aktivoiminen ja voiman näyttäminen ulospäin, kansainväliseen työväen urheiluliikkeeseen ja Suomen porvarilliseen urheiluliikkeeseen päin.
Näin kuvaa Seppo Hentilä kirjoittamassaan TUL:n historiikissa Suomen työläisurheilun historia lähtökohtia liiton ensimmäiselle liittojuhlalle, joka järjestettiin Helsingissä liiton kahdeksantena toimintavuotena vuonna 1927. Se, että Hentilä kutsuu tapahtumaa myös liiton valistustoiminnan huipentumaksi selittää omalla tavallaan taustoja suurtapahtumaperinteen eroihin muun urheiluliikkeen kanssa.
Esikuvina TUL:lle toimivat työväen Keski-Euroopan maiden urheiluliikkeiden voimistelujuhlat. Maaperää liiton kaikkien urheilumuotojen yhteiselle voimainponnistukselle olivat raivanneet liiton omat voimistelupäivät ja urheilujuhlat viisi vuotta aikaisemmin.
TUL:n toiminta on ollut korvaamaton rikkaus maamme urheiluelämälle ja koko yhteiskunnalle.
Kuten kaikissa liittojuhlissa, muodostui ensimmäistenkin liittojuhlien kohokohdaksi pääjuhla ja sen joukkuevoimisteluohjelmat.
Ensimmäinen pääjuhla keräsi 20 000 osanottajaa. Sen voimisteluohjelmissa oli mukana 1 608 naista, 1 512 miestä sekä 750 tyttöä ja poikaa. Juhlamarssiin otti osaa noin 6 000 henkeä.
Vuonna 1946 TUL:n kolmansien liittojuhlien marssissa oli 30 000 osallistujaa. Tapahtuman jalkapalloturnauksen ottelussa TUL – Zenit oli 21 000 katsojaa.
Vuoden 1979 liittojuhlissa osallistujia oli 40 000, heistä urheilukilpailijoihin osallistujia 18 000, 18:sta eri maasta. Vastaaviin lukuihin päädyttiin liittojuhlissa vielä kymmenen vuotta myöhemmin.
Vuonna 1999 liittojuhlissa ei Olympiastadionia enää saatu täyttymään, kymmenen vuotta myöhemmin ei Ratinan stadioniakaan Tampereella.
Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Seinäjoella pidettäviin TUL:n 12. liittojuhliin on lähdetty realistisin odotuksin. Menneiden vuosien väenpaljouksiin ei uskota yllettävän, mutta yhteisöllisyydestä voimansa ammentavasta ja samanlaisella, vuosikymmenten saatossa oikeutuksensa säilyttäneellä arvopohjalla toimivasta kansalaisliikkeen juhlasta tässäkin tapahtumassa on kysymys.
Suomalaisen yhteiskunnan vaiheet ovat antaneet leimansa TUL:n liittojuhlille. Ensimmäiset liittojuhlat olivat nuoren liiton voimannäyttö. Kymmenen vuotta myöhemmin liittojuhlittiin laman vastaisen kamppailun ja poliittisen painostuksen oloissa. Vuonna 1946 koottiin voimat kolmansiin liittojuhliin ennen kaikkea nostamaan uskoa rauhaan ja työläisurheilun yhteisvoimaan sodan jälkeen.
Vastaavalla tavalla on kulloisellekin tapahtumalle liittojuhlien virrassa löydettävissä oma, ajan vaatima ja ajassa toiminut tehtävänsä.
Itse olen sitä mieltä, että TUL:n toiminta urheilua harrastavan työväestön keskuudessa on ollut korvaamaton rikkaus maamme urheiluelämälle ja koko yhteiskunnalle.
Kun arvioidaan 60 vuotta täyttäneen TUL:n liittojuhlien merkitystä, on kiitollisin mielin todettava, että liittojuhlat ovat saavuttaneet tarkoituksensa. Nuorten voimakas, odottamattoman runsas osanotto on takeena siitä, että TUL kykenee tulevaisuudessakin selviytymään sille järjestönä uskotuista tehtävistä.
Lainaukset ovat Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen TUL:n 8. liittojuhlien pääjuhlassa Helsingin Olympiastadionilla pitämästä puheesta.
Aatteellisella vaihtoehdollaan TUL monipuolisti ja rikastutti Kekkosen mukaan suomalaista liikuntakulttuuria. Näin TUL ilmoittaa tekevänsä tänäänkin. TUL:n itselleen ottamat tehtävät ovat tänä päivänäkin, suuria muutoksia kokeneessa yhteiskunnassakin, entistä laajemmin tuota rikkauden toteuttamista liikunta- ja urheiluelämälle, koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Tämä rikkaus on elettävissä ja nähtävissä taas TUL:n jäsenten ja ystävien kokoontuessa viikon kuluttua liiton 12. liittojuhliin, liiton 95 –juhlavuoden päätapahtumaan, joille annettiin nimi Lakeuden Kisat. Seinäjoella käynnistyy perjantaina liikunta- ja kulttuuri-ihmisiä ikään katsomatta sankoin joukoin yhteen saattava tapahtuma, johon saavutaan liikkumaan, kokemaan kulttuurielämyksiä ja nauttimaan tunnelmasta.
Liittotapahtumassa otellaan ja kisaillaan viikonvaihteessa noin 40 lajissa, sitä elävöittää monipuolinen kulttuuri- ja muu oheisohjelma. Perinnettä jatkaa myös viikonvaihdetta edeltävä nuorten leiri. Se rakennetaan tällä kertaa kaupungin keskustaan.
Runsaimmat määrät kilpailijoita Seinäjoelle tulee keräämään ryhmätanssin TUL-mestaruuskilpailu ja jalkapalloturnaus.
Lakeuden Kisat -tapahtuma huipentuu lauantai-illan pääjuhlaan ja sen joukkuevoimisteluohjelmiin. Niitä on kaikkiaan kahdeksan ja voimistelijoita on 1 200. Pääjuhla vietetään liittojuhlien historiassa ensimmäistä kertaa sisällä, Seinäjoki Areenassa.
Tapahtuman suojelija on Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö.
uutiskirje 