Vuosia sitten tuoreena tiedotusopin opiskelijana pidin journalismin vaikuttavuutta korostavia teorioita vähän vanhanaikaisina ja naurettavinakin. Toki ajatus median ohjailemasta lammaslaumasta on yksiulotteinen ja typerä, mutta vähintään yhtä naiivi on ajatus, ettei medialla olisi valtaa. Se vain on kovin erilaista kuin salaliittoteorioissa.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä suuremman vallan huomaan – osittain kauhukseni – ammattikuntani käsissä olevan. Julkisuuden mekanismit ovat monimutkaisia, muttei liene aivan väärin sanoa, että me päätämme, mitkä asiat ovat kulloinkin puheenaiheena. Ennen kaikkea, mitkä eivät ole. Näihin valintoihin vaikuttavat myös sattuma ja tiedottajat, monien muiden tekijöiden lisäksi.
Erityisesti nettikansa vaikuttaa olevan jatkuvasti barrikadeilla.
Me pääosin hyväntahtoiset, toisinaan ajattelemattomat ja välillä välinpitämättömät journalistit olemme osa koneistoa, joka tuottaa myös hirveät määrät turhaa hälyä ja kohinaa. Prööt prööt, tunteita ja töttöröö. Otsikoissa laitamme milloin kenetkin närkästymään tai pöyristymään ja kansan raivoamaan miltei yhtä usein kuin veteraanitkin. Erityisesti nettikansa, siis joku tyyppi jollain foorumilla, vaikuttaa olevan jatkuvasti barrikadeilla.
Menemättä sen pidemmälle viestintäteorioihin ja niiden kritiikkeihin, todettakoon seuraavaa. Media luo ihmisille mielikuvia toisista ihmisistä, erityisesti erottautumisen ja stereotypioiden kautta. Millainen on median, erityisesti viihteellisen, antama kuva vaikkapa äideistä? Työntekijöistä? Nuorista? Asunnottomista? Saamelaisista?
Tiedä en mutta epäilen, mahtaako sillä olla tekemistä sen kanssa, että kehysriihen viikatemiehen innoittaman, huhtikuun lopulle suunnitellun Mielenosoitus-nimisen mielenosoituksen sivuilla ihmiset käyvät urbaanilegendoihin ja uhkakuviin perustuvaa vääntöä ennen kaikkea siitä, mitkä mielenosoittamisen tavat ovat tuomittavia. Suomessa kun ollaan, valtaosa ihmisistä haluaa osoittaa mieltä valtiovaltaa vastaan valtiovallan säännöillä.
Ja nyt lähestytään asian ydintä. Heidän huolensa on ennen kaikkea huolta siitä, miten media asiat esittää. Siksi minulla olisi ehdotus huolehtijoille. Mitäpä jos vähät välittäisitte siitä, miten teidät esitetään? Tekisitte parhaanne osoittamalla mieltä kukin omilla tavoillanne ja osoittaisitte solidaarisuutta muita kohtaan jättämällä heidän tapojensa kritiikin vallanpitäjien huoleksi.
Kaiken maallisen yläpuolella oleville nokkelikoille puolestaan haluan sanoa, että toisin kuin vaikkapa mielenosoituksen järjestäminen, on ihmisten eripuraisuudelle naureskelu hirveän helppoa. Se on melkein yhtä helppoa kuin eripuran kylväminen niiden keskuuteen, joilla saattaisi olla jaettujakin intressejä.
Kirjoittaja on Kansan Uutisten toimittaja.