Vasemmistoliiton lähdettyä hallituksesta hallitus ilmoitti lähes välittömästi kahdesta opiskelijoihin kohdistuvasta leikkauksesta. Korkeakouluopinnoissa opintotukea saa tulevaisuudessa vain ensimmäiseen tutkintoon. Kun tämä yhdistetään jo voimassa olevaan järjestelmään, jossa jokaisen nuoren on pakko hakea yhteishaussa jatkokoulutuspaikkaan ja ottaa saamansa paikat myös vastaan, ollaan tilanteessa, jossa vain varakkaiden perheiden lapsilla on varaa valita koulutuspolkunsa.
Toinen leikkaus kohdistuu ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön ja opiskelija-asuntosäätiön vuokratukiin, jotka poistetaan. Vuokratukien poisto johtaa väistämättä vuokratason nousuun, mikä taas vaikeuttaa juuri köyhimpien opiskelijoiden toimeentuloa, jolloin he joutuvat tekemään enemmän töitä opintojensa ohella ja siten venyttämään opintojaan yhä pidempään.
Näiden leikkausten tarkoituksena ei ole säästää rahaa, sillä opintotuen rajoittamisesta lasketaan tulevan 11 miljoonan euron säästö vuoteen 2018 mennessä ja vuokratukien poistamisella lasketaan säästettävän 5,9 miljoonaa euroa.
Kukaan ei pysty arvioimaan kuinka paljon kustannuksia ja ongelmia yhteiskunnallemme tulee siitä, että ihmiset joutuvat kouluttautumaan aloille, jotka eivät heitä kiinnosta tai vaihtoehtoisesti olemaan kouluttautumatta. Nämä päätökset eivät ainakaan paranna ihmisten opiskelumotivaatiota ja kykyä valmistua nopeasti.
Kyseessä on häikäilemätön toimenpide, jonka ainoana tarkoituksena on estää sosiaalisen nousun mahdollisuus köyhien perheiden lapsilta. Duunarit pysykööt duunareina ja lääkärien ja lakimiesten lapsista tulkoon lääkäreitä ja lakimiehiä. Tervetuloa takaisin sääty-yhteiskuntaan, jossa ammatti ja varallisuus periytyvät.
Ajan myötä olemme taas tilanteessa, jossa vasemmistolaisten ihmisten on hyvin vaikea päästä korkeisiin virkoihin, koska he eivät edes voi kouluttautua niihin. Ei sen puoleen, että julkivasemmistolaisilla olisi niihin nykyäänkään asiaa. Don’t ask, don’t tell. God bless Amurica!
Tämän luulisi helpottavan kokoomusperheistä kuultua napinaa siitä, kuinka lahjattomat duunarikakarat haittaavat siniverisen esikoisen kouluttautumista jo alakoulusta lähtien ja sitten ne hunsvotit vielä pyrkivät samaan korkeakouluun niin, että tuhansien eurojen valmennuskurssitkaan eivät aina takaa oman lapsen läpimenoa.
Seuraava vaihe luonnollisesti ovat lukukausimaksut ja stipendijärjestelmä erityisen lahjakkaille lapsille. Näillä opeilla suomalaisen työväenliikkeen vaivalla vuosikymmenien aikana rakentama maailman paras ja oikeudenmukaisin koulutusjärjestelmä saadaan normalisoitua parissa vuosikymmenessä.
Vastakkainasettelun aika on todellisesti ohi, sillä yksikään hallituspuolueista tai oppositiopuolueista ei ole tarttunut asiaan. Eipä se juuri keskiluokkaisten perheiden lapsia liikutakaan. Heistä monelle opintotuki on ollut lähinnä mukava tulonlisä sen sijaan, että se olisi keskeinen osa päivittäistä toimeentuloa. Ainakin SAK:n pitäisi olla asiasta kiinnostunut, koska muutos iskee nimenomaan sen jäsenkunnan lapsiin.
Kirjoittaja on turkulainen putkiasentaja.