Kehysriihi päättyi Vasemmistoliiton eroon ja hallituksen talouspoliittiseen linjaukseen, joka on joiltain osin uusi. Sopeutustoimet painottuvat aiempaa enemmän sosiaalietuuksiin ja vielä tavalla, joka vaikeuttaa erityisesti kaikkein pienituloisimpien elämää.
Leikkausten kohdistaminen pienituloisiin on arvovalinta. Sitä ei voi perustella tyhjän kukkaron diktatuurilla, koska leikkaukset tai veronkorotukset olisi voitu toteuttaa toisinkin. Vain poliittinen tahto puuttui.
Hallituksen päättämistä 2,3 miljardin euron suuruisista sopeutustoimista suurin osa eli 1,6 miljardia euroa toteutetaan jo ensi vuonna. Tämä on uhkapeliä, sillä leikkaukset eivät luo kasvua. Hallituksen päätökset varmistavat sen, että vaikeat ajat Suomessa pitkittyvät.
Suomessa ei ole opittu 1990-luvun lamasta.
Eurokriisin koettelemissa maissa päätöksentekijät ovat aliarvioineet leikkauspolitiikan kielteiset vaikutukset työllisyyteen, kansalaisten ostovoimaan ja yleiseen talouskehitykseen. Kriisimaissa leikkauspolitiikan pitkittämä taantuma on pahentanut velkaongelmaa.
Näin voi käydä Suomessakin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtion velkaantuneisuus kääntyy sopeutustoimien ansiosta laskuun vuoteen 2018 mennessä, mutta arvio voi osoittautua vääräksi.
Juuri nyt päätöksentekijöiden tulisi kantaa erityistä huolta työllisyydestä. Tuoreimpien työ- ja elinkeinoministeriön lukujen mukaan Suomessa oli helmikuussa lähes 325 000 työtöntä eli 33 000 viimevuotista enemmän. Heistä huomattava osa eli 86 000 oli vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömyys on pahentumassa nopeasti.
Työllisyyden tukeminen leikkauksista pidättäytymällä ja tuntuvia lisäsatsauksia tekemällä johtaisi lähitulevaisuudessa valtion velkaantuneisuuden kasvun jatkumiseen. Toisaalta jos työllisyyttä tukevalla politiikalla voidaan pitää työttömyyden nousu aisoissa ja hillitä työttömyysongelman sitkistymistä, se on vähänkin pidemmällä aikavälillä keino pitää velkaongelma kurissa.
Suomessa ei ole opittu 1990-luvun lamasta. Nytkään työttömyyden kasvuun ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Lisäksi on otettu ensimmäiset askelet leikkauspolitiikassa, jonka yhtenä osana on heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvan heikentäminen.
Hallitus on tuoreilla päätöksillään virittänyt talouspolitiikan liian kireäksi. Se on myös tehnyt arvovalinnan, jossa vähätellään heikoimmassa asemassa olevien etujen turvaamista.
Ensi vuoden eduskuntavaaleissa on paljon pelissä.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.