SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kannattaa siirtymistä henkilövaalista listavaaliin. Hän perustelee tätä ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kirjoituksessaan politiikan paluulla politiikkaan.
”Kehitys on kulkenut jo aivan liian kauan kohti pinnallista henkilökeskeisyyttä. Politiikan suuret linjat ja erot jäävät pintajulkisuuden jalkoihin. Osasyy kehitykseen on yksittäisiä ehdokkaita korostava vaalijärjestelmämme.”
Listavaalin etuna olisi Backmanin mukaan se, että vaaleissa otettaisiin kantaa siihen politiikan linjaan.
Monessa muussa maassa puolueet hakevat kannatusta selkeälle ohjelmalle joko yksin tai blokkeihin ryhmittyneenä. Backmanin mielestä listavaali voisi Suomessakin viedä kehitystä kohti blokkiajattelua. ”En pitäisi sitäkään pelkästään huonona asiana, jos poliittiset linjaerot selkeytyisivät ja äänestäjien kuluttajansuoja paranisi”, hän kirjoittaa.
”Puolueet valitsevat nytkin”
Listavaaleja on vastustettu muun muassa puoluevallan lisääntymisellä, joka laskisi äänestysaktiivisuutta.
Backmanin mukaan muiden maiden esimerkit eivät tue väitettä. Listavaalien maissa äänestysaktiivisuus on jopa korkeampi kuin Suomessa. Valinnanvapauden kaventuminen taas on näennäistä, koska puolueet valitsevat nytkin ehdokkaat.
Kansanvaltaa kaventavat Backmanin mielestä henkilökohtaisten vaalikampanjoiden suureneminen ja kallistuminen. Jo ennestään julkisuudesta tutuilla tai suureen vaalibudjettiin kykenevillä ehdokkailla on selkeä etulyöntiasema vaaleissa.
”Listavaali toisi tähänkin parannuksen. Valittavat edustajat noudattaisivat nykyistä tarkemmin kansalaisten, jopa äänestämättömien, koostumusta. Puolueiden kun kannattaisi asettaa ehdokaslistalle tasaisesti eri kansalaisryhmien edustajia. Välivaiheena voisi ajatella osittaista listavaalia, jossa äänestäjä voisi halutessaan vaihtaa myös listan järjestystä.”
Backmanin mukaan häviäjiä listavaaleissa olisivat henkilöihin keskittyvä pintajulkisuus ja rahan valta. Voittajia taas olisivat syvällisempi politiikan linjakeskustelu ja kansanvalta.
Kansanedustajat vastustavat
Kalevi Sorsa -säätiö kysyi kansanedustajilta marraskuussa heidän mielipiteitään pitkien listojen käytöstä Suomen vaalijärjestelmässä. Kolmasosa vastanneista kansanedustajista olisi valmis kokeilemaan pitkiä listoja Suomessa jossain muodossa. 67 prosenttia vastanneista vastusti pitkiä listoja kaikissa muodoissaan.
Vastausprosentti kyselyyn oli heikko, sillä asiaan otti kantaa vain 46 kansanedustajaa.
Vastanneista kaikki kristillisdemokraattien edustajat olisivat valmiita kokeilemaan pitkien listojen käyttöä Suomessa. Vastanneista sosialidemokraateista ja Keskustan kansanedustajista pitkien listojen käyttöä jossain muodossa kannatti puolet, kokoomuslaisistakin joka neljännes.
Perussuomalaisten, vihreiden, RKP:n ja vasemmistoliiton edustajista kukaan kannattanut pitkiä listoja missään muodossa. Vasemmistoliittolaisista tosin vain yksi vastasi kyselyyn.
Tutkimusten mukaan noin puolet suomalaisista pitää tärkeämpänä ehdokkaan kuin puolueen valintaa. Luottamus puolueita kohtaan on alhainen, joten siirtyminen ainoastaan puolueen äänestämiseen tai muuhun järjestelmään, jossa puolueen ehdokasjärjestyksellä on merkitystä, johtaisi oletettavasti äänestysaktiivisuuden alenemiseen entisestään, arvioi dosentti Krister Lundell säätiölle tekemässään selvityksessä.