Sanomalehtien päätoimittajat vaativat valtiovallalta parempaa omistajaohjausta Itellassa, jotta media selviäisi murroksesta.
Sen lisäksi valtion tulee pitää huolta laajakaistan rakentamisesta koko maahan. Sanomalehtien päätoimittajien toiveissa on myös, että digilehtien arvonlisäprosentti pudotetaan samalle tasolle painettujen lehtien kanssa.
Tällaiset lääkkeet löytyivät, kun kansanedustaja Mikael Jungner hiillosti panelisteja Kunnallisalan Kehittämissäätiön Median murros -seminaarissa. Ehtona oli, etteivät toimet saa rasittaa valtion kassaa.
Itella on nostanut sanomalehtien jakelumaksuja tuntuvasti. Tarkkaa tietoa korotustasoista ei ole, sillä neuvottelut ovat lehtikohtaisia. Sanomalehtien keräämien tietojen mukaan Itella hamuaa 50-60 prosentin korotuksia jakelumaksuihin. Pahimmillaan esitetään jopa 95 prosentin korotusta.
– Kyse on merirosvouksesta. Yhteiskunta toimii vapaata mediaa vastaan, Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen puki monen kollegansa murheet sanoiksi.
Hän muistutti, että kyse ei ole journalismin kriisistä, vaan liiketoimintamallin kriisistä. Mainokset vähentyvät ja Itellan toimet sekä digilehden korkea arvonlisävero syventävät ahdinkoa.
Demokratia tarvitsee kotimaista journalismia
Jokisen mukaan yhteiskunnassa on selvä tarve journalismille. Sosiaalisessa mediassa tieto on pirstaloitunutta.
– Hyvinvointiyhteiskunnan perusteista tarvitaan laajaa pohdintaa ja eettistä keskustelua, kitinä ei riitä, Jokinen totesi.
Mediamarkkinoille pyrkivät muun muassa Google, Amazon ja YouTube.
Keskisuomalainen Oy:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi huomautti, että jos uutisointi jää kansainvälisen median tehtäväksi, se heikentää demokratiaa.
– On vaikea kuvitella, että Google tai Amazon pitäisi eduskuntavaalien agendaa yllä tai seuraisi paikallisia urheilukilpailuja.
Maakuntalehti on Kangaskorven mukaan maakunnan henkistä pääomaa, jonka tehtävä on tukea yhteisön elinvoimaisuutta.
– Lukijan tulisi saada tieto asuinpaikasta riippumatta. Paperilehteä on vaikea korvata niin kauan kuin digilehteä ei pysty lukemaan puuttuvan tai huonon laajakaistan takia.
Kotimaista tuotantoa esittävien kaupallisten televisiokanavien tulevaisuus voidaan MTV:n toimitusjohtajan Heikki Rotkon mukaan turvata parhaiten, kun ehdot pidetään samoina kansainvälisille ja kotimaisille kanaville.
Rotko otti esimerkiksi kotimaisen mainonnan sääntelyn. Kotikatsomoissa nähdään kansainvälisiltä kanavilta mainoksia, jotka on kielletty samaan lähetysaikaan kotimaisilla kanavilla.
uutiskirje 
