Hätähuuto Puruveden muikun ja muun järvikalan puolesta

Pohjois-Karjalan kalavesiin perehtyneen Tero Mustosen ajatukset pätevät muuallakin sisävesialueilla.

– Karu fakta on, että ammattikalastajat ovat yli viisikymppisiä ja saavat 1–3 euroa pyytämältään kilolta. Kohta meillä ei ole kuin harrastus- ja kotitarvekalastusta. Samalla rappeutuu ikiaikainen luonto- ja kalatieto.

Mustonen puhui Joensuussa Kohtuus-liikkeen kalaillassa muun muassa Puruveden ammattikalastajien edustajana.

Kalastaja saa muikkukilosta 1,20 euroa.

Puruveden muikun viime vuoden lopulla EU:lta saamaa tuotteen alkuperän suojamerkintää Mustonen piti tärkeänä.

– Puruveden muikkuna ei enää voi kaupata mitä tahansa. On esimerkiksi myyty ”Puruveden kuhaa” vaikka sitä siellä ei ole. Puruveden muikulla on oma geeniperimänsä. Se on D-vitamiinipitoisempaa ja pehmytruotoisempaa.

EU:n kriteereihin liittyvä nuotalla ja rysällä pyynti on kestävää kalastusta. Nuottaus kohentaa vesistön tilaa poistaessaan biomassaa. Pyyntitapa ei myöskään uhkaa saimaannorppaa. Troolien tulo Puruvedelle tarkoittaisi kuoliniskua muikulle.

Lisää suoraa kysyntää

– Kestämätöntä on, että kalastaja saa muikkukilosta 1,20 euroa ja Hakaniemen hallissa sitä myydään hyvin levänneenä 18 euron kilohintaan.

Siihen, että tukku- sekä keskittynyt ja ketjuuntunut vähittäiskauppa nappaavat valtaosan euroista ja että villin kalan korkea hinta rajoittaa kulutusta, Mustosella ei ollut selvää reseptiä.

– Kalastajien on myytävä hinnalla, minkä saavat, Mustonen totesi, mutta piti tärkeänä myös lisätä suoraa kysyntää.

Sen verran kovaa työtä kalastus on, etteivät ammatikseen toimivat enää pysty juoksemaan saalistaan ovelta ovelle tyrkyttämässä.

– Suoramyynti on yksi keino. Vaikuttakaa ravintoloihin ja julkisiin tahoihin. Perustakaa kalapiiri. Kesälahdelta Joensuuhun ajaa noin 1,5 tunnissa. Kalaa saa satamasta tuoreena tai esimerkiksi viiden kilon tyhjiöpakattuina pakastelevyinä, Mustonen opasti ja kannusti.

Suoramyynnissä hinta pärjää teho- ja tuhokasvatetulle kassitavaralle.

– Jokainen kilo on Puruveden muikulle merkityksellistä, puhuja vetosi.

Lahnan aivoja alkupalaksi

Mustonen ruttasi roskakala-käsitteen, jonka käyttö on yleistynyt samaa tahtia kuin kalankäsittely- ja pyyntitaidot ovat ruostuneet sekä kalastuskunnat ukkoutuneet. Hän kehui erikseen lahnaa ja säynävää.

– Säynävä oli Juhani Aholle kuin lohi. Lahnan aivot ja kieli sopivat alkupalaksi mihin tahansa juhlapöytään.

Sisävedet ovat alikalastettuja. Toki on vesiä, jotka ovat maa- ja metsätalouden tai kaivostoiminnan tuhoamia ja joista ei voi pyytää – ne ovat paikallisesti tiedossa.

– Syökää enemmän järvikalaa, Mustonen kehotti ja kehui Itä-Suomen yliopiston ruokalaa, jossa on tarjottu särkipihvejä ja lahnapullia.

Hän kehotti järjestämään luontosuhteensa kadottaneille kalaretkiä, opastusta kalankäsittelyyn ja kalaruokien valmistukseen.

– Lapsia pitää viedä vaikka talvinuotalle, kuten me Selkiellä olemme tehneet. Siitä jää muistijälki ja joku voi myöhemmin inspiroitua.

– Mittavia haittoja aiheuttava kalankasvatus ei kuulu tänne. Olemme pyyntikansaa. Suomen kielellä kalaa pyydetään, muualla ”otetaan”.