Kaupunginvaltuusto antoi energiayhtiölle luvan sijoittaa varsinaiseen rakentamisinvestointiin 39,2 miljoonaa euroa. Päätös syntyi äänin 37-29.
Summasta Turku Energia pääomittaa Fennovoiman omistavaa Voimaosakeyhtiö SF:ää yhteensä 26,9 miljoonalla eurolla tasaisesti vuosina 2014-2023. Loput 12,3 miljoonaa tulee maksettavaksi, kun voimalan kaupallinen käyttö on alkanut vuonna 2024.
Tämän lisäksi Turku Energialle tulee lähes 100 miljoonan euron velkaosuus, koska hanke on tarkoitus toteuttaa pääosin lainoin. Kaikkiaan Turku Energian osuus investointikuluista nousee noin 138 euroon. Tämä sillä edellytyksellä, että 5,5 miljardin euron kokonaiskustannusarvio pitää.
Turku Energia omistaa Voimaosakeyhtiöstä 3,4 prosenttia.
Hankkeen vastustajat Vasemmistoliitossa ja vihreissä näkivät investointilaskelmissa riskitekijöitä ja puutteita. Valtuusto keskusteli tunteita herättäneestä hankkeesta lähes neljä tuntia maanantai-iltana. Lisäksi on esitetty epäilyjä hankkeen omistuspohjan riittävyydestä, kun osakkeenomistajia on vetäytynyt sitoutumasta hankkeeseen.
– Fennovoiman Hanhikivi-hankkeeseen liittyy isoja riskejä ja ratkaisemattomia kysymyksiä, muistutti Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Li Andersson.
Anderssonin mukaan Fennovoima ja Voimaosakeyhtiö SF eivät ota kantaa sähkön markkinahintaan ja sen kehittymiseen eivätkä näin arvioi myöskään hankkeen kannattavuutta. Osakkaat sitoutuvat kuitenkin ostamaan sähköä omakustannushintaan, riippumatta, onko se kannattavaa vai ei.
Laitoksessa syntyvän ydinjätteen loppusijoituksesta aiheutuvia kustannuksia ei Anderssonin mukaan ole sisällytetty laitoksen rakentamiskustannuksiin. Tietoja voimalan tarvitseman infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuvista menoista ei poliitikoille ole kerrottu. Neitseelliselle alueelle rakennettu voimalayksikkö tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin jo toimivan voimalan täydentäminen lisäyksiköillä.
– Arvioitaessa tämän hankkeen kannattavuutta on otettava huomioon muun muassa hankkeen kokonaishinta, arvio sähkön hinnan kehityksestä sekä edellytetyn lainarahoituksen korkotaso, Andersson vaati.
Useita kuntia vetäytynyt
– Fennovoiman hanke on kohdannut monenlaisia vastoinkäymisiä. Suurin niistä oli saksalaisen E-On-yhtiön vetäytyminen hankkeesta kokonaan, jolloin Fennovoima menetti suurimman osakkaansa.
– Omistajien vetäytyminen hankkeesta on jatkunut viime aikoina muun muassa Kuopion kaupungin, Raaseporin ja Mikkelin kaupungin omistaman Etelä-Savon Energian vetäytymisen myötä. Kotka on viime viikolla julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tekemässä lähtöä hankkeesta ja Haukipudas kuin Rauman kaupunkikin päättivät puolittaa investointinsa hankkeeseen, Andersson tietää.
Kaikkiaan seitsemän kotimaista osakasta on vetäytynyt hankkeen toteutusvaiheesta. Voimaosakeyhtiö SF:llä on 67 suomalaista osakkeenomistajaa. Voimaosakeyhtiö on pyytänyt osakkaitaan ilmoittamaan sitoutumisestaan ydinvoimalaitoksen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen tämän kuun loppuun mennessä.
Suomalaisten ja venäläisten osapuolten tavoitteena on allekirjoittaa laitoksen toimitussopimukset ensi joulukuussa. Saksalaisyhtiön tilalle laitoksen rakentajaksi on tulossa Venäläinen Rosatom. Osana neuvoteltavaa toimituskokonaisuutta Fennovoiman on tarkoitus myydä 34 prosentin omistusosuus Rosatomille. Osakassopimuksilla varmistetaan enemmistöosuuden säilyminen suomalaisella emoyhtiöllä.
Ryhmät rakoilivat
Valtuustoryhmistä kokoomus ja demarit olivat selvimmin ydinvoimapäätöksen kannalla, Vasemmistoliitto ja vihreät vastaan. Vain Pasi Heikkilä vasemmistossa oli enemmistön kannalla.
Ryhmäkuria ei asiassa noudatettu, koska ydinvoima katsottiin ns. omantunnon asiaksi kuten uskontoon ja alkoholiin suhtautumisessa. Demarien Piia Elo ja kokoomuksen Pauli Kossila äänestivät ydinvoimapäätöstä vastaan.
RKP:n Stefan Wallin ja keskustan Sakari Hihnala puolestaan äänestivät puolesta ryhmien enemmistöjen vastustaessa. Perussuomalaisista enemmistö, neljä kuudesta valtuutetusta oli voimalan kannalla.
Hallitus päättää luvasta
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kertoi pääministerin haastattelutunnilla YLE:ssä sunnuntaina, että parhaillaan oikeusoppineet selvittävät, vaatiiko Rosatomin rakentamaksi tuleva ydinvoimala uuden luvan.
Anderssonin mukaan luvan jo saanut voimala olisi tullut nyt suunniteltua laitosta merkittävästi suuremmaksi ja niiden tekniset ratkaisut poikkeavat toisistaan selkeästi. Andersson tulkitsee, että uusi lupahakemus on pantava vireille.
– Hallitusohjelmassa on, että uusia lupia ei myönnetä, Andersson lisää.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie alleviivaa, että hanketta ajava omistuspohja on muuttunut niin paljon, että uusi lupa on tarpeen. Missään tapauksessa ei luvan myöntämistä ei kannata edes harkita, ennen kuin ydinjätteen loppusijoitus on ratkaistu.
Lapintien arvion mukaan tämän syksyn aikana ei välttämättä ratkea, vaatiiko laitos uuden luvan. Jos se vaaditaan, Lapintien mukaan paras ratkaisu olisi antaa asian raueta hallitusohjelmaan viitaten. Jos hallitus päätyy luvan myöntämisen kannalle, se vaatii vielä eduskunnan käsittelyn.
– Teholtaan vastaavanlaisia kuten Pyhäjoelle kaavailtua laitosta, 1 200 megawatin AES-2006-painevesireaktoreita, ei ole vielä valmistunut minnekään. Laitostyyppiä rakennetaan paraikaa Venäjälle, missä turvallisuusmääräykset kuitenkin ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Siinä mielessä tässäkin hankkeessa on kyse prototyypistä, Andersson muistutti.
Olkiluoto varoittava esimerkki
Ydinvoimahankkeiden ongelmat ovat Anderssonin mukaan hyvin suomalaisten tiedossa. Olkiluoto 3-hankkeen totaalinen epäonnistuminen on johtanut vuosien viivästymisiin, kustannusten nousuun ja jatkuviin ongelmiin työmaalla.
– Rakennuskustannukset ovat kasvaneet lähes kaksinkertaisiksi arvioidusta. Viime viikolla Teollisuuden Voiman järjestämässä lehdistötilaisuudessa yhtiö ilmoitti, että sähköntuotanto alkaa ehkä vuonna 2015, tai sitten vuonna 2016. Valmistuminen vuonna 2016 tarkoittaisi seitsemän vuoden myöhästymistä alkuperäisestä aikataulusta, Andersson muistutti.
– Meille annettujen tietojen pohjalta ei myöskään selviä, onko hinnassa otettu huomioon laitoksen purkamisesta syntyviä kustannuksia sen käytön päätyttyä. Kansainvälisten kokemusten mukaan laitoksen purkamiskustannukset voivat nousta miljardin euron luokkaan, etenkin jos ydinjätehuoltoon käytettävät laitokset eivät sijaitse samalla paikalla.
Sekä Bulgariassa että Turkissa Rosatomin tarjoamien VVER-1000 ja VVER1200-reaktoreiden hinta-arviot nousivat useilla miljardeilla muutaman vuoden sisällä tarjouksen antamisvaiheesta. Bulgariassa koko hanke kuopattiin.