Taloustaantuma iski Suomeen kovaa ja taas kerran, kuin puuntakaa yllättäen. EU:n etuvartijamme, Suomen etuja puolustavat europarlamentaarikot, eivät nähneet vaaran merkkejä. Vaaran merkit olivat kuitenkin Euroopassa havaittavissa, mutta siellä olleet tavalliset palovaroittimet eivät niitä tunnistaneet. Monet entiset ja jatkavat europarlamentaarikot ovat olleet itseohjautuvasti hartioitaan myöten eurosuossa ja vaaran merkkien havainnointi on ollut toisarvoista. Ainakin, jos uskominen on edustajien itsensä uutiskirjeitä.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen kertoi taannoin tiedotusvälineille nähneensä talouslaman tulevan. Puolueensa SDP:n toimintatavalle uskollisena, hänkin avasi suunsa vasta jälkeenpäin.
Demaripresidentithän eivät virassa ollessaan virka mitään, jolloin epäonnistumisia ei tule. Tämä toimintatapa toteutuu valitettavasti myös demarien eduskuntatyöskentelyssä, noin työläisen näkökulmasta katsottuna. Suurituloisilla ei ole moitittavaa puolueen linjassa ollutkaan.
Fakta on se, että jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa tarvitaan kriittisesti Euroopan Unioniin suhtautuvia poliitikkoja ja yhteistyöverkostoja, jotta vastapainoa ja -argumentointia saadaan asioiden kehittämiseksi.
Vastavalittua europarlamentaarikkoa Timo Soinia on parjattu vanhojen puolueiden taholta kiivaasti, koska perussuomalainen energia virtaa suomalaisiin uudella voimalla. Vanhat puolueet haluavat nähdä, mitä dynaaminen perussuomalainen mies saa Euroopassa aikaan.
Vanhat puolueet unohtavat näin eurovaalilupauksensa jo ennen painomusteen kuivumista. Vielä vaalien alla vakuuteltiin yhteistyöhalusta kaikkien kanssa.
uutiskirje 
