Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö pitää thaimaalaisten marjanpoimijoiden asemaa Suomessa häpeällisenä. SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen korostaa, että jokainen ansaitsee Suomessa ihmisarvoisen kohtelun.
– On käsittämätöntä, että Suomen kaltaiseen oikeusvaltioon voidaan tuoda ”yrittäjiksi” köyhiä ihmisiä lähes 8 000 kilometrin päästä ja jättää heidät oman onnensa nojaan, kun he yrittävät pitää kiinni oikeuksistaan ja ihmisarvostaan.
– Ihmisille valkenee vasta Suomessa, että heitä kohdellaankin yrittäjinä, vaikka he ovat täysin heidät maahan järjestäneen yrityksen armoilla ja pitävät itseään palkansaajina.
Puuliiton sopimus ratkaisuksi
Suomeen töihin tulleet thaimaalaiset ovat lisäksi joutuneet maksamaan laittomia välitysmaksuja. Osa heistä onkin koko omaisuutensa ja tulevaisuutensa vaarantavissa veloissa.
– Haluaako Suomi todella sallia tällaisen toiminnan? Tukiainen kysyy.
Tukiaisen mukaan metsämarjojen poimijoiden tilanteeseen on yksinkertainen ratkaisu: heitä on kohdeltava työntekijöinä ja sovellettava heihin Puuliiton valmiiksi neuvottelemaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta.
”Modernia orjakauppaa”
SAK vetoaa hallitukseen, että maahantulon ehdot ja nykyisenlaiset ”modernin orjakaupan” mahdollistavat epäselvyydet lainsäädännössä ratkaistaan mahdollisimman pian.
– Lisäksi täällä nyt olevien, oikeuksiaan puolustamaan nousseiden thaimaalaisten tilanne on selvitettävä pikimmiten, Tukiainen vaatii.
SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja huomauttaa, että thaimaalaiset näyttävät olevan täysin oikeudettomassa asemassa.
Jatkossa työsuhteessa Suomeen
SAK:n ja Puuliiton edustajat kuulivat poimijoita torstaina.
Puuliiton puheenjohtajan Sakari Lepolan mukaan tulevaisuudessa on huolehdittava siitä, että vastaavanlaista metsämarjojen poimintaa ei voida tulla Suomeen tekemään välikäsien kautta yrittäjästatuksella tai turistiviisumilla, vaan ainoastaan suorassa työsuhteessa työnantajaan.
Lepolan mielestä viranomaiset voisivat edellyttää, että voimassa oleva työsopimus asetetaan viisumin saamisen ehdoksi.
– Pidän Suomen kannalta erittäin kiusallisena sitä, että mikään viranomaistaho ei ole puuttunut tai ottanut hoitaakseen thaimaalaisten asiaa, vaan tämä ongelma on valunut kansalaisaktiivien ja järjestöjen harteille. Kyllä kai kaikille yhteisen peruslinjauksen pitää edelleen olla se, että inhimillinen hätä on kokemus, joka ei suomalaisille työmarkkinoille ja yhteiskuntaan kuulu, Lepola sanoo.