Viimeinen sana
Puheet rajusta rakennemuutoksesta eivät ole sanahelinää. Kylmiä lukuja vastaan on turha yrittää taistella. Yksimielisyyttä tuskin kuitenkaan löytyy siitä, kenen vika rakennemuutos on. Kapitalisti ei toimi tunteella eikä vain työntekijöitä kurittaakseen. Tappiolla – ovat syyt mitkä tahansa – mitään toimintaa ei voi pitkään pyörittää.
Suomalainen metsäteollisuus on jo pitkään ollut vaikeuksissa, ja se on heijastunut myös paperikoneiden tekijöihin eli Suomessa Metsoon. Kun paperin kulutus on Euroopassa laskenut vuoden alkupuoliskolla kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna, niin haluja investoida esimerkiksi uusiin paperikoneisiin ei ole.
Kun lehtien lukijat siirtyvät käyttämään entistä enemmän verkkoa uutistarpeidensa tyydyttämisessä, tarvitaan vähemmän paperia. Syöksykierrehän siitä muodostuu.
Nyt on palattu aikaan, jolloin Kalle Anttilan postimyyntikuvastoa odotettiin kuin aurinkoa nousevaa.
Verkosta on tullut myös entistä suositumpi ostosten tekopaikka. Vaikutukset kauppatoimintaan voivat olla todella dramaattiset muutaman vuoden sisällä. Kuluttajien ostokäyttäytyminen on selvässä murroksessa. Kaupan rakennemuutos on alkanut ja vain kiihtyy lähivuosina.
Esimerkiksi matkailupalveluista nyt kai jo suurin osa hankitaan verkosta, mikä on näivettänyt matkatoimistot vain erikoispalvelujen välittäjiksi. Jotain perin kummallista täytyy tapahtua, että palattaisiin aikaan entiseen. Konkurssiin mennyt Tiimari on hyvä esimerkki, miten aika ja kuluttajat ajoivat siitä ohi.
Kaupan muutoksella on monenlaisia vaikutuksia. Jättisuuret hallikaupat saattavat kokea vaikeuksia, ennen kuin ne on kunnolla saatu edes toimimaan. Tästäkö oli kyse SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelän erossa? Hän nosti kädet pystyyn suosiolla ja antoi kentän avoimeksi niille, jotka pystyvät häntä paremmin hallitsemaan edessä olevan muutoksen, jossa verkko-osaaminen nousee erityisrooliin.
S-ryhmähän on satsannut miljoonia muun muassa jättimäisiin Prismoihin samaan aikaan, kun kuluttajat ovat alkaneet käyttää etenkin erikoistavaroissa entistä enemmän verkkokauppoja. Toki maidot, leivät, muu ruoka sekä arkipäivän tarvekalut ostetaan vastakin erilaisista marketeista jo siksikin, että kaikilla ei verkkoyhteyksiä ole.
S-ryhmä ei ole ainoa, joka hurmaantui omista hehtaarihalleistaan ja myöhästyi strategisessa suunnittelussaan. Valot sammuvat nyt isoista tehtaista. Kohta ne voivat saada seurakseen kylmeneviä kaupan suurhalleja?
Verkkokauppa on jo muuttanut kaupan kilpailuasetelmia. Nopeat toimijat ja uuteen tarttujat keräävät kypsät hedelmät. Tilanne tasaantuu ajan myötä, kun isotkin pääsevät mukaan, mutta muutoksen hallinneilla on pitkään kilpailuetu, joka vaikuttanee myös markkinaosuuksiin.
Verkkokauppa on myös sen osaajalle suuri mahdollisuus. Innovatiivinen kauppias voi kehittää niin vetävän verkkokaupan, että tavara liikkuu rajoja tuntematta pitkin Eurooppaa. Samaan aikaan kauppiaan on toki vakuutettava myös suomalainen kuluttaja, sillä verkkokaupassa myyjällä ei ole isänmaata. Hinta ja laatu ratkaisevat.
Kilpailukykyiset suomalaiset verkkokaupat pystyisivät korvaamaan myös perinteisestä kaupasta poistuvia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja on jo syntynyt muun muassa pakettien jakeluun. Kuljetukset eivät ole enää vain Itellan tai Matkahuollon varassa. Alalle on syntynyt useita kuljetusyrittäjiä. Noutopisteitäkin on varmaan tuhansia eri puolilla Suomea.
Verkkokauppa lisää myös kansalaisten yhdenvertaisuutta, kun tuotteen voi samalla tavalla tilata niin Porin Pormestarinluotoon kuin Iisalmen Pörsänmäkeen. Nyt on ikään kuin palattu aikaan, jolloin Kalle Anttilan postimyyntikuvastoa odotettiin kuin aurinkoa nousevaa.
Paketti kulkee nyt parissa päivässä vaikkapa Saksasta edullisesti joka torppaan. Päivittäin Suomeen saapuu muualta Euroopasta jo nyt tuhansia paketteja. Samalla rahaa valuu ulos kotimarkkinoiden käytöstä, vaikka kuluttaja ei sitä välttämättä itse tajuakaan. Tähän rakoon pitäisi pystyä iskemään. Kuluttajan on voitava helposti tunnistaa suomalainen verkkokauppa ja tuote.
Kyse on vuosittain useista miljardeista euroista.