Ajatolla Ali Khamenei määräsi vilppiepäilyt tutkittavaksi
Perjantain presidentinvaaleista noussut vastarinta on laajinta sitten islamilaisen tasavallan pystyttämisen vuonna 1979. Sisäministeriö julisti istuvan presidentin Mahmud Ahmadinejadin ylivoimaiseksi voittajaksi, mutta hävinneeksi tuomitun Mir Hossein Mousavin johtaman opposition mukaan tuloksen takana oli laaja vaalivilppi.
Viikonlopun rajujen mielenosoitusten jälkeen maanantaista näytti tulevan välipäivä. Oppositio peruutti maanantaiksi suunnittelemansa mielenosoitukset sen jälkeen kun sisäministeriö oli ne kieltänyt. Tosin iltapäivällä kerrottiin, että joitakin tuhansia mielenosoittajia oli silti liikkeellä Teheranissa.
BBC:n mukaan Mousavi taipui luopumaan maanantain mielenosoituksesta, koska sisäministeriö oli varoittanut häntä, että tällä kertaa poliisit ovat valmiita ampumaan kovilla panoksilla kohti mielenosoittajia. Jo maanantain vastaisena yönä poliisi käytti erittäin kovia otteita ratsiassaan Teheranin yliopistolla.
Valvojien neuvosto
hereille
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei yllätti maanantaina vaatimalla vaalivilppiepäilyjen tutkimista. Vielä lauantaina Khamenei ylisti Ahmadinejadin vaalivoittoa ”Jumalan päätökseksi”.
Joidenkin arvioiden mukaan Khamenei saattaisi olla punnitsemassa uudelleen, mikä riski hänelle on tuesta Ahmadinejadille. Todennäköisempää kuitenkin lienee, että korkein johtaja pyrkii vain voittamaan aikaa.
Khamenei määräsi tutkinnan tekijäksi Valvojien neuvoston, korkeista uskonoppineista koostuvan 12-jäsenisen elimen, jolla on valta kävellä maallisten viranomaisten päätösten yli.
Valinta on toisaalta luonnollinen, koska Mousavi jätti sunnuntaina valituksen juuri Valvojien neuvostolle. Mutta toisaalta neuvosto ei ole mikään riippumaton elin, vaan se itse on ollut vaaliprosessista vastuussa. Se esimerkiksi hylkäsi toukokuussa valtaosan 4 000:sta presidenttiehdokkaaksi pyrkineestä ja jätti jäljelle vain neljä.
Luultavaa onkin, että Valvojien neuvosto tulee toteamaan vaalivilppiepäilyt perättömiksi. Mutta mitä siitä seuraa kaduilla?
Sisäministeriö
valvoo itseään
Käytännössä Valvojien neuvostolla ei ole ollut resursseja seurata vaaliprosessia kovinkaan tarkkaan. Todellisuudessa sekä vaalien järjestämisestä että järjestelyjen valvonnasta vastasi sisäministeriö. Se taas on Ahmadinejadin otteessa.
Opposition puolelta on viitattu useisiin epäselvyyksiin vaaleissa, alkaen siitä, että vaaliluetteloista katosi huhtikuussa viisi miljoonaa nimeä. Joillakin paikkakunnilla taas näytti olevan yli sataprosenttinen äänestysaktiivisuus.
Äänestäjillä ei ollut vaalisalaisuutta, vaan he joutuivat täyttämään äänestyslippunsa vaalivirkailijoiden (eli sisäministeriön edustajien) silmien alla. Vaalivirkailijan rinnalla saattoi vielä olla Ahmadinejadia tukevan kovaotteisen Basij-kaartin mies.
Vaaliteknisten epäselvyyksien ohella ihmetystä herättää se, että Ahmadinejadin suosio näyttäisi vain kohonneen sitten edellisten, vuoden 2005 vaalien. Tulosten mukaan hän sai kaikkien aikojen äänisaaliin ohittaen uudistusmieliseksi luokitellun Mohammed Khatamin aiemman ennätyksen.
Todellisuudessa voisi ajatella, että moni Ahmadinejadin äänestäjä olisi pettynyt. Hän nousi presidentiksi lupaamalla kohentaa köyhien asemaa, mutta mitään ei ole neljässä vuodessa tapahtunut.
Ahmadinejadin uskollisimpien äänestäjien, maaseudun köyhien, suhteellinen osuus vähenee koko ajan. Kaupungeissa asuu jo 70 prosenttia väestöstä. Iranin väestörakenne on myös hyvin nuori, ja nuorissa on paljon Ahmadinejadin vastustajia.
Ahmadinejad
voi vielä pudota
Kamppailua Iranin tulevasta suunnasta ei käydä pelkästään vaaliprosessin ympärillä. Pinnan alla tapahtuu varmasti paljon tällä hetkellä.
Iranin poliittinen järjestelmä on hyvin erikoislaatuinen. Vaikka maa ei ole demokratia, eivät vaalit ole kokonaan vailla merkitystä. Irania ei voi myöskään väittää puhtaaksi diktatuuriksi, vaikka korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei ei olekaan vaaleilla valittu.
Khamenein asema ei ole niin yksiselitteisen vahva, että hän voisi mahtikäskyllään päättää mitä tahansa. Khameneilla on toki paljon valtaa, mutta hän joutuu luovimaan useiden vaikuttajien välillä ja etsimään konsensusta.
Khamenei on selvästi antanut Ahmadinejadille tukensa. Ahmadinejad on valtakaudellaan kiristänyt otetta. Basij-kaarti ja vallankumouskaartit ovat saaneet lisää valtaa. Median, hallintoelinten ja yliopistojen valvontaa on tiukennettu.
Mutta Iranin poliittinen eliitti ei ole yksimielinen. Ahmadinejadiin pettyneitä ja hänen kulmikkaisiin otteisiinsa tympääntyneitä on korkeillakin hallinnon paikoilla sekä uskonoppineissa.
Khamenein arvovalta korkeimpana uskonoppineena ei ole kaikille itsestäänselvyys. Shiialaisen perinteen mukaan se ei tule automaattisesti muodollisen aseman mukana, vaan se on oppineisuudella osoitettava.
Vaikka niin ei tapahtuisikaan vielä lähipäivinä, Khamenei saattaa vielä joutua toteamaan, että Ahmadinejadista on tullut liian suuri rasite.
uutiskirje 
