Kun Hopealinjan laivasta jää pois Hattulan Lepaan laiturilla, ei heti arvaakaan, millaisiin tarinoihin törmää kävellessään kaunista kujaa muutaman sata metriä.
Monenlaisissa tihutöissäkin kunnostautuneille riittää suomalaisessa kalenterissa liputuspäiviä. Liputuspäivän arvoinen olisi myönteisten tekojen mies Karl Fredrik Packalén, joka syntyi 4.11.1814 Karkussa ja tuli 1840 Tammelaan perustetun Mustialan maamieskoulun käytyään pehtooriksi 17 kilometrin päässä Hämeenlinnasta sijaitsevaan Lepaan kartanoon vuonna 1840.
Hän solmi avioliiton 1847 leskeksi jääneen kartanon omistajattaren Maria Heimburgerin kanssa. Maria oli lapseton. Karlista tuli tarmokas isäntä ja vähitellen hän sai täyden omistusoikeuden koko tilaan.
Tilan viljelykset kohentuivat ja erityisesti tilan puisto ja puutarhat olivat hänen huolenpitonsa kohteena.
Myös Karlin ja Marian avioliitto jäi lapsettomaksi. Maria oli Karlia 12 vuotta vanhempi. Maria kuoli 1871. Kolme vuotta ennen kuolemaansa vuonna 1886 Packalén päätti testamentata koko kiinteistönsä valtiolle seuraavin ehdoin:
Että Suomen valtio mainitulle tilalle perustaa ja siellä ylläpitää Carl Fredrik Packalénin säätiö -nimistä maanviljelys- tai puutarhakoulua.
Että Suomen valtio antaa hyvin hoitaa ja ylläpitää tilalla sijaitsevaa hautausmaata – ja minun tahtoni on, ettei ketään vieraita enää haudattaisi tähän.
Että Suomen valtio ei saa myydä tilaa, vaan se on ikuiset ajat sen omistuksessa säilytettävä.
Kuitenkin, jos muuttuneiden olosuhteiden harkitaan vastaisuudessa niin vaativan, käyttämään tilaa muihinkin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Matalan rannan kartano
Maaliskuun ensimmäisenä päivänä 1898 annettiin ”Keisarillisen Majesteetin armollinen julistus puutarhahoidon opetuksen järjestämisestä Suomessa.”
Ensin senaatti päätti perustaa ylemmän puutarhakoulun Mustialan maanviljelys- ja meijerikoulun yhteyteen. Samaan aikaan Packalénin testamentti Lepaan kartanosta tuli ajankohtaiseksi. Toukokuun 28. päivänä 1909 vahvistettiin asetus, jolla Lepaan Puutarhaopisto perustettiin. Opetus alkoi syksyllä 1912.
Kartanon aukeat pellot alkoivat muuttua omenatarhoiksi, kasvihuoneita ja lavoja rakennettiin sekä kartanon vanhaa puistoa laajennettiin.
Sotien jälkeen 1945 kartanon pinta-ala oli 864 hehtaaria, mistä peltoa 270 hehtaaria ja puutarhaopistolla 35 hehtaaria, puistoa oli 10 hehtaaria ja puutarhoja 12 hehtaaria.
Lepaan matkailupalvelujen vastaava Taru Silpola kertoo, että kartanon ajoilta vanhin tunnettu omistaja on vuoden 1450 vaiheilla elänyt Pietari Hannunpoika. Hän oli Lepaan eli Lejon-sukua. Jo keskiajalla on Lepaalla ollut uhrilähdekirkko jumalien palvomista varten. Lepaa tulee sanasta levas, mikä tarkoittaa lettoa tai matalaa rantaa.
Viideskymmenes puutarha-alan näyttely
Hämeen ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivassa Lepaan Puutarhaopistossa opiskelee vuosittain 400–500 opiskelijaa. Opiskeluhaitari koostuu perinteisestä puutarhanhoidosta maaseutumatkailuun ja golfkenttämestarien opiskeluun.
Puutarhaopisto on ylläpitänyt Puutarhamuseota vuodesta 1975 lähtien. Museo sijaitsee entisen maatalouskoulutilan navetan, nykyisen viini- ja puutarhatilan vintillä.
Perusnäyttely esittelee puutarhatuotannon keskeisiä alueita kuten nurmikon perustamista ja hoitoa, kasvinsuojelua, hedelmän- ja marjan- ja taimitarhanviljelyä, avomaan- sekä kasvihuonevihannesviljelyä.
Museossa esillä oleva puutarhaopetuksen satavuotisnäyttely kertoo havainnollisesti, miten sataan vuoteen mahtuu kolme sotaa, yllättäviä evakuointeja, suuria tulipaloja, lannan kuljetusta höyrylaivalla, työtä kaalipelloilla, lavoilla ja kasvihuoneissa sekä opintomatkoja, retkiä ja sisäoppilaitoselämää.
Näyttelyssä selviää myös, miten pula-ajat, Suomen liittäminen Venäjään, puutarhanhoidon muotivirtaukset Euroopassa sekä talouden lamat ja nousukaudet ovat vaikuttaneet kotipuutarhojen vaalimiseen.
Elokuun 15.–17. päivänä pidetään Lepaalla puutarha- ja viheralan ammattinäyttely 50. kerran. Kartanon historian tyylille ja perinteelle on sopivaa, että Lepaa on Pohjoismaiden suurin puutarha- ja viheralan tapahtuma vuosittain.
Oikaisu
”Lepaan puutarhaopisto” -nimistä oppilaitosta ei enää ole olemassa, vaan Lepaalla toimivat jutussa mainittu Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti, joka on toisen asteen oppilaitos.