Helsingin poliisi otti 5. maaliskuuta poliisilain nojalla kiinni Talvivaaran vastaista mielenosoitusta kuvaamassa olleen freelancerin, joka oli mennyt mielenosoittajien mukana valtionyhtiö Solidiumin aulaan.
Oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun mukaan poliisi piti kuvaajaa kuusi tuntia putkassa, vaikka kuvaaja näytti pressikortin poliisin saapuessa ja ilmoitti, ettei kuulu mielenosoitukseen.
Poliisin perustelut eivät vakuuta
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja katsoo kannanotossaan, että poliisi ei esittänyt ”täysin vakuuttavia perusteluja” kuvaajan kiinniottamiselle, vaikka vaikuttaa siltä, että kuvaaja ”oli tosiasiallisesti kuulunut seurueeseen, jonka jäsenet olivat käyttäytymisellään aiheuttaneet häiriötä”.
Ryhmään kuulumista ei voida kannanoton mukaan pitää sellaisenaan riittävänä perusteena kiinniotolle. Poliisin selvityksestä ei ilmene, että kuvaajan olisi voinut päätellä ”todennäköisesti aiheuttavan häiriötä muille Talvivaaraan liittyville yrityksille sillä tavoin, että hänen kiinniottoaan voitaisiin perustella tällä seikalla”.
Toisaalta apulaisoikeusasiamies huomauttaa, että tilanteen arviointi oli vaikeaa eikä kuvaajan vapaudenmenetyksen perusteettomuutta osoitettu täysin riidattomasti. Siksi oikeusasiamiehen ratkaisussa ei tehdä hyvitysesitystä kuvaajan kiinnioton vuoksi mahdollisesti menettämistä ansiotuloista.
Turvallisuus ei saa ylikorostua perusoikeuksien kustannuksella
”Kun toimenpide kohdistuu perustuslain suojaamaan oikeuteen, säännöksiä tulisi kuitenkin tulkita lähtökohtaisesti supistavasti”, päätöksessä linjataan.
”Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen tehokkuus ei saa ylikorostua perusoikeuksien kustannuksella.”
Perusoikeudet viittaavat tässä perustuslain seitsemänteen pykälään, jonka mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.