Keskiviikkona julkaistussa Maailmanpankin raportissa Turn Down the Heat todetaan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat monin paikoin jo nyt, vaikka ilmasto on lämmennyt vasta 0,8 astetta esiteollisesta ajasta.
Raportissa arvioidaan, mitä vaikutuksia on sillä, jos ilmasto lämpenee 2–4 astetta. Alempi raja on hyvin mahdollinen 20–30 vuoden sisällä ja ylempi vuosisadan loppuun mennessä, jos ei ryhdytä mittaviin toimiin.
Raportissa arvioidaan, että ensimmäisenä vaikutukset näkyvät ruokakriisien lisääntymisenä ja ilmastonmuutoksen seurauksia pakenevien ihmisten joukkomuuttoina. Kovemmat lämpöaallot ja rajummat pyörremyrskyt yleistyvät, ja myrskyjen erityisesti rannikkokaupungeille aiheuttamat tuhot lisääntyvät.
Kuivuudet ja tulvat vievät viljasatoja.
Eniten kärsivät köyhien maiden köyhimmät ihmiset, slummien asukkaat, joilla ei ole ollut suurta osuutta ilmaston lämpenemiseen.
Ilmastonmuutos heikentää kehitysmaiden talouskehitystä ja miljoonat ihmiset putoavat takaisin köyhyyteen.
Afrikkaan ruokapula
Raportissa tarkastellaan erityisesti kehitystä kolmella alueella.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa suurin ongelma on ruokaturvallisuus, jota uhkaavat kuivuudet, tulvat ja muutokset sateissa.
Ilmaston lämpeneminen 1,5–2 asteella uhkaa parinkymmenen vuoden sisällä tehdä Afrikan tärkeimpien kasvien maissin, hirssin ja durran nykyisestä viljelyalasta 40–80 prosenttia niiden viljelyyn kelpaamatonta.
Ilmaston lämmetessä edelleen karjankasvatukseen sopivat ruohosavannit alkavat hävitä.
Monsuunisateet sekaisin
Kaakkois-Aasian suuria rantakaupunkeja uhkaa merenpinnan nousu, joka voi olla 30 senttiä vuoteen 2040 mennessä. Se myös tuhoaa riisin viljelyalaa nostamalla suolavettä pelloille. Erityisen uhattu on Mekongin suisto Vietnamissa.
Meren happamoituminen hävittää koralliriuttoja, mikä heikentää suojaa myrskyiltä sekä vaikuttaa kalansaaliisiin ja turismiin.
Etelä-Aasiassa ilmastonmuutos uhkaa sotkea monsuunisateet. Se aiheuttaisi toisissa paikoissa epätavallisen kovia lämpöaaltoja ja kuivuutta, toisissa taas rankkasateita. Intian, Pakistanin ja Bangladeshin asukkaisiin vaikuttaisi myös Himalajan jäätiköiden sulaminen ja siitä aiheutuvat virtaaman muutokset alueen suurissa joissa.
Rahaa sopeutumiseen
Maailmanpankki kertoi kehittävänsä raporttinsa arvioiden pohjalta toimintasuunnitelmaa ohjaamaan ilmastonmuutokseen vastaamisessa.
Suunnitelmassa rahoitetaan hiilidioksidipäästöjä vähentäviä toimia ja lopetetaan tuki fossiilisille polttoaineille. Pankki ilmoittaa muuttaneensa kantaansa ja lopettavansa kivihiilivoimaloiden lainoittamisen.
Vaikka Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim vakuuttaakin, ettei lämpeneminen yli kahden asteen ole väistämätöntä, huomattava osa ohjelmasta sisältää maiden ja kaupunkien tukemista ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Maailmanpankki kertoo nyt tukevansa ilmastonmuutokseen liittyvää työtä 130 maassa ja kaksinkertaistaneensa sopeutumistoimien rahoituksen 2,3 miljardista dollarista vuonna 2011 vuoden 2012 4,6 miljardiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutusten lievittämiseen käytettiin 7 miljardia dollaria.