Vasemmistoliitolla on kaksi varapuheenjohtajaa, mutta kesäkuun puoluekokoukseen on tehty aloite kolmesta. Jos se hyväksytään, kokous valitsee kolme varapuheenjohtajaa.
Vasemmistoliitossa puolueen varapuheenjohtaja kiertää maata tapaamassa puolueen kannattajia ja aktiiveja. Hän on puolueen työvaliokunnan jäsen. Työvaliokunta valmistelee aloitteet puoluehallitukselle ja muutenkin määrittelee puolueen linjan poliittisesti merkittävissä asioissa.
Varapuheenjohtajat kuuluvat myös viikoittain kokoontuvaan hallitusryhmään, joka ohjaa puolueen ministerien työtä.
Varapuheenjohtajien merkitys korostuu tilanteessa, kuten nyt, jossa puolueen puheenjohtajan ajasta suuren osan vie ministerin työ. Varapuheenjohtajat hoitavat paljon tehtäviä, jotka muulloin olisivat puheenjohtajan kontolla.
Kolmen varapuheenjohtajan valitsemista perustellaan sillä, että näin tehtäviä voisi jakaa alueellisesti tasaisemmin. Varapuheenjohtajat valitaan Tampereella 8. kesäkuuta.
Ei pelkkä tamperelainen ay-jyrä
Tamperelainen mittakirvesmies Kalle Hyötynen (46) ilmoittautui vasemmistoliiton varapuheenjohtajaehdokkaaksi keskiviikkona.
– Olen arvostellut puoluetta siitä, että perinteinen työväenpolitiikka näkyy vähän huonosti meidän puolueen puheissa ja profiilissa. Siksi ay-puolelta on tullut aika paljon kyselyjä, että lähtisin ehdolle, hän sanoo.
Hän korostaa samaan hengenvetoon, ettei kuitenkaan ole pelkästään ay-jyrä.
– Olen kuitenkin pitkään häärännyt työllisyys-, teollisuus, elinkeinoasioiden parissa, joten ne ovat lähellä sydäntä, hän sanoo.
– Yritän elää tätä päivää ja suhtaudun avoimesti uusiin avauksiin, kuten perustuloon tai ympäristöä koskeviin avauksiin. Ay-liikkeessä niihin on perinteisesti suhtauduttu nuivasti, monesti ottamatta edes selvää siitä, mistä on kyse. En kilju riemusta näiden suhteen, mutta en torppaakaan.
Hyötynen toteaa, että vaikka työelämän asioiden tulee olla puolueessa keskiössä, muita asioita ei pidä unohtaa.
– Mutta kun lähdetään liikkeelle työllisyyden kautta, ratkotaan samalla monia muita ongelmia.
Hän huomauttaa myös, että puolueen nykyjohto ei ole hoitanut hommiaan huonosti.
– Haluan tuoda oman osaamisen sinne lisäksi. Meitä on vielä paljon vasemmistolaisia ihmisiä, jotka ajattelemme vasemmistolaisuutta työntekijän näkökulmasta.
Hyötysellä on nostetta. Helposti lähestyttävä mies on kaupunginvaltuutettu, suuren ammattiosaston puheenjohtaja ja Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja. Eduskuntavaaleissakin tuli hyvin ääniä.
Työllisyys katveessa
Hyötysen mielestä työllisyys on jäänyt ylipäätään katveeseen politiikassa.
– Nykyisin asioita katsotaan heikosti työllisyysvaikutusten vinkkelistä, vaikka esimerkiksi hallituksen kevään kehysriihipäätöksiä, kuten yritysten veroalea, perusteltiin työllisyyssyillä. Monessa, vaikkapa kevään telakkapäätöksessä, on menty ihan toiseen suuntaan ja aika hiljaista on ollut meidän puolueessa tässä kohtaa, hän sanoo.
Silti Hyötynen pitää hyvänä puolueensa osallistumista kuuden puolueen hallitukseen.
– Näen tärkeäksi sen, että ollaan niissä pöydissä, joissa päätökset oikeasti tehdään. On jouduttu nielemään paskaakin, mutta on saatu paljon hyvää aikaiseksi, hän sanoo.
– Silti on olemassa raja, jonka kohdalla on tosissaan mietittävä, voidaanko olla mukana vai lähdetäänkö kävelemään. Sitä rajaa ei ole vielä ylitetty.
Hyvistä asioista Hyötynen mainitsee yhden.
– Se, mitä opiskelijat saavat kevään kehysriihestä. Siitä tulee kiitostakin, sillä meidän kannatus näyttää nousevan juuri opiskelijoiden piirissä.
Harmaa talous tulee silmille
Hän muistuttaa työelämän pirstaloituneen nopeasti.
– Vakiduuneja on entistä vähemmän ja yhä useampi tekee pätkätöitä. Meillä kuitenkin työlainsäädäntö on isolta osalta tehty siitä näkökulmasta, että oli teollinen Suomi ja pysyvät työpaikat.
Hyötysen toinen painopiste on harmaan talouden torjunta.
– Olen töissä rakennuksilla ja siellä näen sitä joka päivä, vaikka viime aikoina sen torjuntaan on panostettu muun muassa veronumeroilla.
Ongelmia on kuitenkin yhä.
– Panostus olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta aikaisemmin.
Hän toteaa, että rakennusten tai palvelualojen harmaa talous on iso asia, mutta varsinaisesti suurista rahoista puhutaan, kun katsotaan veroparatiiseja ja sitä, kuinka yritykset kiertävät niiden kautta veroja.
– Suomikin sitä mahdollistaa.
Keski-Uudenmaan näkyvin vasemmistolainen
Keravalainen Pia Lohikoski (35) on Keski-Uudellamaalla aktiivinen ja näkyvä kuntapoliitikko, jonka kannanotot kuuluvat. Hän oli ensimmäistä kertaa eduskuntavaaliehdokkaana viime vaaleissa.
– Mukaan lähtiessäni lupasin tukijoukoille, että tämä on pidempi projekti. Seuraavissa vaaleissa jatketaan. Välissä tehdään politiikkaa paikallisesti koko ajan. Viime kunnallisvaaleissa Keravalla onnistuimme nostamaan vasemmiston kannatusta.
Lohikoski korostaa ammattiyhdistysliikkeen ja muiden kansalaisliikkeiden merkitystä politiikassa.
– Itse koen tehneeni politiikkaa silloinkin, kun en ollut puolueaktiivi, hän sanoo.
Hänellä on kokemusta monenlaisista kansalaisliikkeistä alkaen 90-luvun rasisminvastaisesta Antifasta ja Vaihtoehto EU:lle -kansanäänestyskampanjasta, jatkuen EU-ja G12-maiden huippukokousten yhteydessä mielenosoittamisesta Göteborgissa ja Edinburghissa, Afganistanin ja Irakin sotien vastaisiin liikkeissä ja Suomen Attacissa. Hän on työskennellyt ammattiyhdistysliikkeessä pitkään.
Pitää olla tekemistä
Lohikoski arvioi, että varapuheenjohtajana edustaisi puolueen kentän ja jäsenten ääntä.
– En ole kiinni hallituspolitiikassa niin kuin meidän ministerit ja kansanedustajat ja minun on mahdollista nostaa enemmän esiin vasemmiston omia tavoitteita, hän sanoo.
– On tärkeää saada koko jäsenistö toimimaan muutenkin kuin vaalityössä. Ei vain tehdä kannanottoja vaan järjestetään mielenosoituksia ja kampanjoita ja kerätään adresseja. Pitää olla tekemistä.
Hän lupaa tuoda mukanaan myös analyyttista otetta, pitkäjänteisyyttä ja jäsenistön kuulemista.
– Välillä nousee kritiikki – eikä aiheetta – siitä, että puoluejohto elää omaa elämäänsä ja paikallinen taso elää omaansa.
Lohikoski muistuttaa myös siitä, mistä on kotoisin.
– Uusimaa on maan suurin vaalipiiri ja meillä meni eduskuntavaaleissa täällä huonosti. Uudenmaan pitää saada vahvemmin näkyvyyttä puoluejohtoon.
Väliaika-arvioita
Vasemmistoliiton olemisen hallituksessa pitää Lohikosken mielestä riippua hallituksen tekemistä päätöksistä.
– On hyviä päätöksiä ja huonoja päätöksiä ja niitä pitää arvioida puolueen tavoitteista lähtien.
Hän oli mukana hallitusneuvotteluissa.
– Mielestäni emme riittävästi saavuttaneet, mitä halusimme. Mutta päätös tehtiin ja menimme hallitukseen, hän sanoo.
– Se ei tarkoita, että pitää kehua huonoja päätöksiä. Lisäksi on hyvä tehdä väliaika-arvioita siitä, ollaanko plussalla vai miinuksella.
– Pitää esittää tiukkoja vaatimuksia. Se, miten Paavo toimi kehysriihen jälkeisessä tilanteessa, oli oikein. Jos päätös menee mahdottomaksi, hyvä osata lyödä nyrkkiä pöytää, hän sanoo puolueen puheenjohtajasta Paavo Arhinmäestä.
Terävyyttä EU-politiikkaan
Lohikoski nostaa työllisyyspolitiikan ykköseksi, kun pitää valita puolueen tärkeimmät painopisteet lähivuosina.
– Lisäksi pitää painottaa perustuloa, asuntopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Hän haluaisi myös terävöittää vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa.
– Talouskuripolitiikkaa pitää kritisoida, hän sanoo.
Hän arvioi, että Euroopan unionin vaikutus Suomeen on niin valtava, ettei sitä arjessa edes tajua.
– Se, mitä nyt tehdään Etelä-Euroopassa, voi tapahtua täällä huomenna. Haluammeko, että täällä yksityistetään ja otetaan kansalaisoikeuksia pois ensi vuosikymmenellä?
Lohikoski painottaakin ensi vuoden eurovaalien merkitystä.
– Viimeksi vaalit olivat surulliset meidän kannalta sisällön puutteen vuoksi. Onneksi meillä on jo nyt hyviä ehdokkaita ja vaaliohjelmaa suunnitellaan.
Rakennemuutoksen ääni Kemistä
– Meillä täytyy edelleen olla mahdollisuus asua syrjäisessä Suomessa. Se on sen arvoista. Kaikki päätöksenteko ei voi keskittyä metropolialueeseen tai kasvukeskuksiin.
Kemiläinen Sari Moisanen (33) toisi Lapin ja harvaan asuttujen seutujen äänen puoluejohtoon.
– Olen pienen kaupungin kasvatti, mutta aika laajasti perillä Pohjois-Suomen asioista, hän sanoo.
Hän uskoo, että hänellä on annettavaa puoluejohtoon myös kunta- ja maakuntapolitiikan sektorilla.
– Tiedän, mitkä ovat pienten kuntien haasteet.
Pohjoisen näkökulmasta hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksen liittäminen yhteen kuntauudistuksen kanssa oli hyvä asia.
– Lapissa palvelut ovat jo nyt hyvin keskitettyjä enkä näe, että Lapin tai Itä-Suomen suuria kuntia yhdistelemällä saataisiin mitään hyvää aikaiseksi. Mutta etelämpänä tilanne on toinen.
Vasemmistovaje Lapissa
Moisanen toteaa, että Lapissa vasemmistoliitolla on nyt poliittinen vaje, kun yhtäkkiä eduskuntaryhmässä ei ole Lapin edustajaa. Vasemmistoliiton listalta valittu Markus Mustajärvi edustaa vasenryhmää.
– Tiedonkulussa näkyy, että meiltä puuttuu suora yhteys päätöksentekoon, Moisanen sanoo.
– Markuksen viesti on erilainen kuin vasemmistoliiton viesti. Se aiheuttaa kitkaa ja ristiriitaa.
Mustajärvi tyrmää vasemmistoliiton työskentelyn maan hallituksessa.
– Toki me muutkin olemme kriittisiä, Moisanen sanoo.
– On asioita, joissa meidän näkökulman tulisi näkyä vahvemmin, mutta kun hallitustyötä tehdään viiden muun puolueen kanssa, kaikkea ei voi saada.
Kemissä, Suomen vasemmistoliittolaisimmalla paikkakunnalla on selvää, että vastuuta otetaan ja kannetaan.
– Täällä olemme toivoneet, että vasemmistoliitto ottaa paikan maan hallituksessa. Ja kyllähän tässä hallituksessa on tehty huomattavasti vasemmistolaisempaa politiikkaa kuin hallituksissa pitkiin aikoihin.
Moisasta miellyttää erityisesti hallituksen aikaansaannokset työn ja syrjäytymiskehityksen suhteen.
– Päätökset työttömien osalta ovat olleet huomattavasti parempia kuin vuosiin.
Työttömyys tuttua
Moisasen mielestä vasemmistoliiton tulee panostaa yhä juuri työhön.
– Elämme ajassa, jolloin yt-neuvotteluja käydään joka puolella. Kaikessa päätöksenteossa pitää muistaa, kuinka tärkeää työ on, mikä työ tahansa.
Mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
– Lapin tulevaisuusskenaariota tehdessä näin kauhukuvat siitä, miten meidän ympäristöä voidaan lyhyessäkin ajassa hyödyntää niin, että kohta siellä ei enää ole mitään hyödynnettävää. Jäljelle jää vain raiskattu maa, hän kuvailee ja mainitsee kaivosteollisuuden lisäksi vesivoiman lisärakentamisen.
– Ratkaisuja pitää tehdä kantokyvyn ja kestävyyden mukaan, mikä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että työllistämme lappilaisia ja ylipäätään ihmisiä Suomessa. Esimerkiksi Kemissä on kaivos, josta ei ole mitään haittaa.
Työttömyyden insinööri Moisanen tuntee. Hän lähti viime syksynä opiskelemaan toista insinööritutkintoa, kun oli ollut vuoden työttömänä. Sitä ennen oli pätkätöitä.
– Kyllä minun kohtaloni kuvastaa pohjoisen rakennemuutosta, hän arvioi.
– Olisin voinut lähteä etelään työnhakuun, mutta kun tulin valituksi kaupunginvaltuutetuksi, koin sen ja muut luottamustoimet niin arvokkaiksi, että yritän löytää töitä täältä.
Vaikka ei ole töitä, tekemistä on. Politiikka vie ajan opiskelun ohessa. Silti työttömyys rassaa. Rahasta tekee tiukkaa.
– Mieluummin olisin osa jotain työyhteisöä. Koen työn itsessään arvokkaaksi ja kaipaan ansiotyön tuomaa turvallisuutta ja jatkuvuutta.
Lapin piiri hyvä koulu
Moisasen mielestä politiikassa tärkeintä on yhteisten näkemysten löytäminen ja niistä kiinni pitäminen. Pitää kuulla ihmisiä ja antaa tilaa kriittisille kannoille. Siinä Lapin vasemmistoliitto on ollut hyvä koulu.
– Kyllä. Yhdessä tekeminen ja yhteisten tahtotilojen löytäminen on varmaan ollut täällä haaste pitkään, Moisanen muotoilee.
Moisanen aloitti järjestötoiminnan koululaisena koirayhdistyksessä, jatkoi opiskelijatoimintaan ja vasemmistoliittoon.
– Se oli helppo siirtymä, koska olen aina ollut vasemmistoliiton kannattaja. Kemissä se on tavallista. Arvellaankin, että se saattaa johtua vesijohtovedestä.
Moisanen on nyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja ensimmäinen varalla kansanedustajaksi. Vaatimaton nainen myöntää, että paikkoja ei saa, jollei ole jotain annettavaa.
– Ominaispiirteeni on yhteistyökyky. Kemissäkään emme päätä yksin, vaikka olemme suurin valtuustoryhmä. Löydän yhteisiä näkemyksiä, vaikka niitä on jouduttu etsimään.
Forssan duunari ajaa kahdeksan tunnin työpäivää
Forssalainen teurastaja Janne Nieminen (45) haluaa, että vasemmistoliitto punertuu nykyisestään.
– Vasemmistoliiton on käytävä tiukemmin kiinni työelämän lakeihin, jotta turvataan kunnon työehdot ja työsuhteet, Forssan HK:n pääluottamusmies sanoo.
Hänestä puolueessa etualalle on tullut viherrys.
– Pitäisi muista juuret. Jos emme muista työelämän asioita, meiltä häviää kannatusta entistä enemmän.
Hänestä punaisuus ja vihreys eivät ole ristiriidassa.
– Mutta kun mennään punainen puoli edellä ja hoidetaan työn asiat kuntoon, vihreys kulkee siinä mukana. Luonto- ja ympäristöarvot ovat vasemmistolaisuuden luonnollisia arvoja ja kulkeneet aina mukana.
Tarpeeksi työtunteja
Työväenpuolueiden tavoitteet pitkälti aikanaan listannut Forssan ohjelma vaati suomalaisille työpäivän lyhentämistä kahdeksaan tuntiin. Nyt Nieminen vaatii, että töitä saisi tehdä tuon kahdeksan tuntia.
– Ihmisen pitää saada toimeentulo työllään, hän sanoo.
– Se ei ole itsestään selvää, kun palvelualan työt lisääntyvät ja savupiipputeollisuus vähenee rakennemuutoksessa. Esimerkiksi kaupan alalla on se ongelma, ettei tarjota riittävää työaikaa.
Nieminen on toiminut pääluottamusmiehenä runsaan vuoden, varapääluottamusmiehenä 8 vuotta ja ammattiosaston puheenjohtajana 11 vuotta. Hän toisi työelämän arkea ja ammattiyhdistysosaamista puoluejohtoon.
Juuri työlainsäädännön puutteet ovat asia, jota hän joutuu selittelemään vasemmistoliiton poliitikkona.
Viikonvaihteen puoluekokouksessakin tämä on tärkein asia.
– Siellä käsiteltävästä Punavihreästä asiakirjasta pitää nostaa esiin se, että mennään työelämä edellä, jotta pystyttäisiin luomaan uusia työpaikkoja.
Eurooppa-politiikkaa joutuu tulkitsemaan
Toinen jatkuvaa selittämistä vaativa asia on Eurooppa-politiikka.
– Pitää olla tavoitteena, että pankkeja ei tueta. Se on tärkeää Suomelle ja Suomen menestymiselle. Rahaa pitää laittaa omaan hyvinvointiin.
Hänestä vasemmistoliiton Eurooppa-politiikkaa joutuu tulkitsemaan liikaa.
– Se voisi olla suoraviivaisempaa.
Kolmas Niemisen tavoite vasemmistoliiton varapuheenjohtajana olisi pitää puolue kiinni hetkessä.
– Pitää muistaa arki eikä vain visioida tulevaisuutta.
Nieminen antaa kahdeksikon puolueen nykyjohdon selviytymisestä.
– Viestintää pitää kehittää. Kentän tiedon jano suurempi kuin mitä johto pystyy tyydyttämään. Esimerkiksi pitää kertoa asioista, joita on ajettu hallituksessa, vaikkeivät ne olisi menneet läpi.
Nieminen arvioi, että vasemmistoliitto pystyy vaikuttamaan enemmän maan hallituksessa kuin hallituksen ulkopuolella.
– Toivon, että olemme saaneet aikaan hyviä asioita. Forssasta käsin ei voi tietää, mikä missäkin asiassa on ollut meidän panos, mutta esimerkiksi nuorisotakuu on yksi hallituksen tärkeä saavutus, hän sanoo.
Kolme hämäläistä
Hämeen piiristä puoluejohtoon hakee Tampereen puoluekokouksessa kolme henkeä, Niemisen lisäksi kansanedustaja, nykyinen varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen varapuheenjohtajaksi ja Hämeen piirin puheenjohtaja Irma Taavela puoluesihteeriksi.
Nieminen ei usko, että saman piirin ehdokkaat syövät toistensa mahdollisuuksia.
– Kun on kilpailua, päätöksenteko on tervettä, hän sanoo ja vakuuttaa, ettei hänen ehdokkuutensa ole hyökkäys Pekosta vastaan.
– Aino-Kaisa on hoitanut tehtävänsä hyvin. Jos olemme tarpeeksi hyviä, tulemme molemmat valituiksi.
Pekonen muistaa kolmivuorotyön pienellä palkalla
Riihimäkeläinen kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (33) haluaa jatkaa vasemmistoliiton varapuheenjohtajana. Hän on ollut hommassa kuusi vuotta.
– Puoluejohto on uusiutumassa aika lailla, kun toinen varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri jättävät tehtävänsä. Puolueen puheenjohtaja on ministeri ja paljon kiinni siinä hommassa. Minä tuon jatkuvuutta päivittäisten asioiden pyörittämiseen, hän sanoo.
Hän muistuttaa myös puolueen yksikasvoisuudesta. Julkisuudessa näkyy paljolti puoluejohtaja Paavo Arhinmäki.
– Usein puolueessa ollaan huolissaan siitä, että Paavo on meidän ainoa henkilö, jota media haluaa kuulla. Viime vuoden aikana olen huomannut, että minäkin olen ruvennut kelpaamaan Paavon rinnalla, hän toteaa.
Kolmivuorotyötä ja kolme lasta
Pekonen on ammatiltaan lähihoitaja.
– Olen duunaritaustainen ihminen, jolla on tavallisen ihmisen kokemus arjen pyörittämisestä. Olen tehnyt kolmivuorotyötä pienellä palkalla kolmen lapsen äitinä eikä siitä ole kovin kauan, ensimmäisen kauden kansanedustaja sanoo.
Hänestä ei ole paha, jos varapuheenjohtajissa olisi mukana kansanedustaja siksikin, että tämä voi välittää puolueväelle tietoa eduskuntaryhmän työskentelystä.
– Sitä halutaan kuulla, paljon piirien ja paikallisyhdistysten tilaisuuksia kiertänyt Pekonen sanoo.
Hän pitää juuri kiertämistä ja ihmisten tapaamista varapuheenjohtajan tärkeimpänä tehtävänä.
– Tarkoitan nimenomaan koko Suomen kiertämistä. Varapuheenjohtaja ei edusta vain omaa piiriään.
Viimeksi kutsuja on tullut esittelemään ajatuksia vanhuspalvelulaista. Pekonen saa puhua puolueväelle erityisesti sosiaali- ja terveysasioista.
– Terveydenhuoltoalan taustani vuoksi seuraan niitä automaattisesti. Myös Kelan valtuutettuna monet asiat tulevat tutuiksi.
Tuloerot suurin ongelma
Pekosen mielestä yhteistyö puoluejohtajan kanssa sujuu hyvin.
– Koen, että meillä on luottamukselliset välit ja pystymme tekemään hyvin täitä yhdessä. Käymme asioita läpi niin puolueessa kuin ministeriryhmässä, johon varapuheenjohtajatkin kuuluvat.
Hänestä vasemmistoliiton kannattaa olla maan hallituksessa, kun ”ollaan enemmän plussalla kuin miinuksella”.
– Olemme nyt reilusti plussalla. Hallitus on ainoa paikka, jossa maan asioihin voi todella vaikuttaa, joten niin kauan, kuin pystymme vaikuttamaan ja samalla olemaan puoluevaltuuston tekemien raamien sisällä, ei kannata puhua hallituksesta lähtemisestä.
Hän muistuttaa siitä, että monipuoluejärjestelmässä hallitustyökin on kompromissien tekemistä.
– On tärkeää olla hallituksessa tuomassa vasemmistolaista näkökulmaa päätöksentekoon.
Hänestä tärkein tulos hallituksessa on se, että tuloerojen kasvu on saatu pysäytettyä.
– Vielä ei ehkä voi sanoa, että se olisi varsinaisesti pienentynyt, mutta toivottavasti pystymme vaikuttamaan siihen suuntaan. Tuloerojen kasvu on hyvinkin pelottava asia, kun seuraa vaikkapa viime viikkojen tapahtumia Tukholmassa.
Oltava hereillä työn suhteen
Pekonen pitää puolueen tärkeimpänä tavoitteena juuri tuloerojen kaventamista.
– Toinen keskeinen asia ovat työelämän kysymykset, kuten pätkätyö, vuokratyö ja nollasopimukset. Meidän pitää olla hereillä sen suhteen, mitä työelämässä tapahtuu. Se muuttuu koko ajan.
Hän arvioi, että juuri työelämän suhteen vasemmistoliiton pitää terävöittää viestiään.
– Vaikka eduskunnassa tuntuu, että teemme tosi hyvää politiikkaa tavallisten ihmisten puolesta, viesti ei ilmeisesti tavoita kaikkia, kun ihmiset näyttävät kokevan, että perussuomalaiset on se puolue, joka ajaa tavallisten ihmisen asiaa, vaikka he esittävät lomautuksia ja vuosilomien ja palkkojen heikentämisiä.
uutiskirje 
