Vaalitulos kaataa Tshekin oikeiston yltiöliberalistisia kokeiluja. Kansalaisliikkeiden siivittämät äänestäjät sanoivat samalla yksiselitteisesti EI Yhdysvaltain ohjuskilven Tshekin-tukikohdalle.
Tshekin pitäisi ryhtyä isännöimään Euroopan unionia vuodenvaihteen pyhien jälkeen. Mutta pystyykö pääministeri Mirek Topolanek enää hoitamaan hommaa?
Vielä aluevaalien aattona Tshekin kaikkien 13 alueen (tai itsehallinnollisen läänin, kraj) poliittinen kartta hohkasi yksipuolisen sinimustana. Aluehallituksia johti oikeiston Kansalaisdemokraattinen puolue (ODS). Vain yksi lääni kuului kristillisille.
Vaali-iltana kaikki oli toisin. Oranssiin pukeutuneet demarit (CSSD) keräsivät jokaisessa läänissä eniten ääniä. Punakirsikkainen Tshekin kommunistipuolue (KSCM) pysyi samalla vahvana. Joissakin lääneissä se nousi demarien tueksi liki samalla äänimäärällä kuin aikaisempi isäntä ODS.
Esimerkiksi Ustin läänissä CSSD sai 32,3 prosenttia äänistä, ODS 20,6 ja KSCM 18,4 prosenttia. Morava-Sleesiassa demarit keräsivät 42,6 ja kommunistit 16 prosenttia. Hallituksen ODS sai tyytyä 25 prosenttiin ja kristilliset yhdeksään.
Samaan aikaan pidetyissä senaatin osavaaleissa ODS menetti kaikki jaossa olleet paikat Prahan kolmen senaattorin pallia lukuunottamatta – mutta sitä varten piti itsensä presidentti Vaclav Klausin jalkautua toreille mainostamaan ODS:nsa ehdokkaita.
Vaalitulosta kommentoidessaan Klaus ruoski omiaan urheilutermein: aluevaalissa ODS hävisi 0–13 ja senaatin vaalissa 3–23.
”Vuoden 1989 kumouksen jälkeen tämä on historiallisesti raskain tappio – mikään muu puolue ei ole kärsinyt vastaavaa”, totesi presidentti tunnin kestäneessä vaalituloshaastattelussa.
Tshekin valtalehti Mlada Fronta Dnes luonnehti vasemmiston voiton oranssi-tsunamiksi. Oikeistoälyköiden Lidove Noviny käytti sanaa oranssinen lumivyöry. Entinen vasemmistolehti Pravo otsikoi yli sivun: ”Äänestäjien viesti hallitukselle: Painukaa hiiteen!”
Kansanäänestyksen
voima
Aluevaalit eivät tietenkään ole parlamenttivaalit, vaikka Tshekin aluehallituksilla onkin laajat valtuudet.
Tällä kertaa kuitenkin oppositio jo vuoden ajan yhteen ääneen julisti aluevaalit yleisvaltakunnalliseksi kansanäänestykseksi Topolanekin köyhiä kyykyttävää hallituspolitiikkaa ja Yhdysvaltain ohjuskilven Tshekin-tutkatukikohtaa vastaan.
Kansalaisten ilmaiseman protestin vahvuus ja yksiselitteisyys yllätti jopa opposition johtajat. Jos heti pidettäisiin parlamenttivaalit, demari-kommari-oppositio voittaisi ylivoimaisesti.
Järistys kohteli kaltoin myös Topolanekin apureita, katolista maaseutua edustavia kristillisiä ja oikeistosinertäviksi kylmenneitä vihreitä.
Kristilliset käryävät nyt poliittisessa kiirastulessa, kun puolue uhkaa mittauksissa pudota alle viiden prosentin kynnyksen. Vihreät katosivat aluehallinnon kuvasta miltei kokonaan.
Oikeiston apuripuolueet asiallisesti jo hajoavat. Myös ODS:n omat rivit ovat kertakaikkisesti sekaisin.
Pikakäsittely
epäonnistui
Muodollisesti parlamentissa säilyy suttuinen tasatilanne, jossa Topolanek voinee vielä toistaiseksi turvautua ”ostamiinsa” loikkareihin.
Heti vaalien jälkeen Topolanek yritti paniikkitunnelmissa viedä allekirjoitetut tukikohtasopimukset läpi pikaäänestyksin. Myös senaatti ilmoitti äänestävänsä sopimuksista vielä vanhassa kokoonpanossa, jossa ODS:llä oli ehdoton enemmistö.
Oppositio oli kuitenkin valmis lamauttamaan parlamentin työskentelyn ja kansalaisliikkeiden verkoissa nousi sellainen hälytys, että ODS nopeasti peruutti yrityksensä.
Nyt lopulliset tutkaratkaisut todennäköisesti siirtyvät kevääseen, kun nähdään Yhdysvaltain uuden hallinnon kanta ja asenteet.
Tshekin aluevaaleissa syntyi samalla Keski-Euroopan poliittisen historian kannalta kiintoisa tilanne. Demareiden ja kommunistipuolueen edustajat ovat eri lääneissä jo löytäneet yhteisen sävelen aluetason hallituksia muodostettaessa.
Oikeistomedia maalaa piruja seinille, mutta Yhdysvaltain tukikohdan ja vieraiden sotilasjoukkojen maahantulon uhka on luonut ilmapiirin, jossa historian haavat ainakin toistaiseksi unohdetaan. Kommunistien saama joukkokannatus suorastaan pakottaa sosiaalidemokraatit ryhdistymään.
Tätä taustaa vasten voi ymmärtää, että vanha oikeistosenaatti jätti viime töikseen korkeimpaan hallintotuomioistuimeen kantelun, jonka mukaan Tshekin kommunistipuolue on perustuslain vastainen ja se pitäisi kieltää.
Senaatilla ei ole suoria todisteita, mutta indiisejä, aihetodisteita löytyy. KSCM esimerkiksi puhuu myös uuden vuosituhannen sosialismin rakentuvan Marxin ja Leninin ajatusperintöön – tshekkioikeistolle jo tämä on selvä rikos.
Demarijohtaja Jiri Paroubek ehdotti parhaaksi vaihtoehdoksi, että Topolanekin hallitus itse jättäisi paikkansa virkamieshallitukselle, joka samalla hoitaisi Tshekin EU-isännyyden. Uudet vaalit voisi pitää sopivasti kesän europarlamenttivaalien yhteydessä.
Yhdysvallat etsii
peräytymistietä?
Ulkomaisille tarkkailijoille Tshekin aluevaalit nostivat nyt viimein esiin Yhdysvaltain ohjuskilpikiistan vaietun vahvan aseen: demokraattisten kansalaisliikkeiden merkityksen ja kansan enemmistön demokraattisesti vaaleissa ilmaiseman voiman.
Valtakunnan tason poliittisista pyörteistä ja hallitusmuutoksista riippumatta demarit, kommunistit ja monenkirjavat kansalaisliikkeet vaativat edelleen kansanäänestystä tukikohdasta ja Yhdysvaltain joukkojen maahantulosta.
Kun vuosi sitten Plzenin (Pilsenin) ODS-vetoinen lääninhallitus tervehti Brdyn alueelle tuotavaa tutkaa, uusi hallitus aikoo kumota päätöksen ja tuomita hankkeen. Jos yleiskansallista kansanäänestystä ei synny, Keski-Tshekin alue valmistautuu järjestämään läänin oman kansanäänestyksen.
Kuin sattumalta näinä päivinä tuli julkisuuteen Yhdysvaltain Pentagonin IDA-tutkimustoimistolta (Institute for Defence Analyses) tilaama selvitys, jonka mukaan George W. Bushin lempilapsi, ohjuskilpitoimisto MDA on harkitsemattomasti kiirehtinyt puolivalmiin kilpihankkeen pystyttämistä.
Mahdollisesti myös Yhdysvaltain talouskriisi pakottaa päättäjät arvioimaan kilpihankkeen uudelleen.
Tai ehkä joku amerikkalainen poliitikko on oivaltanut Saksan ja Neuvostoliiton historian jo osoittaneen, että jääräpäisen kerettiläisille tshekeille ei kannata pakottaen tuputtaa vieraita oppeja – siitä ei hyvää seuraa.
Pentagonin tutkimus (Study on the Mission, Roles and Structure of the Missile Defense Agency MDA) osoitteessa www.cdi.org/pdfs/IDA_MDA%20report%202008.pdf