Viimeinen sana
Suomi on niin pieni maa, ettei tänne mahdu kuin yksi puheenaihe kerrallaan. Talvivaara-viikon jälkeen olemme viettäneet Merja Kyllös -viikkoa.
Liikenneministeri Merja Kyllönen on juljennut kerta toisensa jälkeen rikkoa vanhasta maailmasta kotoisin olevia politiikan pöytätapoja tuomalla kiistanalaiset asiat avoimesti esille. Joku voisi sanoa, että raikkaasti, sillä vanhaan maailmaan kuuluvat asioiden kähmiminen sisäpiirissä ja vain ammattilaisille avautuva koodikieli. Niilläkin on edelleen puolustajansa, on siellä eduskunnassa vielä muutama 1970-luvulla politikoinnin aloittanut mies nyt tuntemassa tuskaa tämän asian kanssa.
Yksi asia yhdistää Talvivaaraa ja tapaus Kyllöstä. Asiassa suuna päänä mesovan keskustapuolueen jäljet.
Rahankäyttö Liikennevirastossa oli omapäistä ja omavaltaista.
Talvivaaran yhteydessä esille tulivat keskustan räätälöimän aluehallintouudistuksen virheet ja ongelmat. Ympäristönsuojelu ajettiin alas, ja niin kuuluu tehdyn myös työsuojelulle. Työsuojelupiirithän lakkautettiin aluehallintouudistuksen yhteydessä.
Myös kovin itsenäiseksi osoittautunut Liikennevirasto muodostettiin viime hallituksen aikana vuonna 2010. Sitä ennen maanteiden kehittämisestä ja ylläpidosta vastasi liikenne- ja viestintäministeriön alainen Tiehallinto. Nyt se on Liikenneviraston alainen tieosasto.
Edellinen liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) on jupakan jatkuessa kehunut, miten mainio ja luotettava mies erotettu pääjohtaja Juhani Tervala hänen mielestään on.
Vehviläinen puhuu asiassa, jossa häneltä itseltään kyky, taito ja koeteltu kunto pettivät totaalisesti. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) löysi lokakuussa Vehviläisen vastaamilta ministerivuosilta 2010 ja 2011 Liikenneviraston tilinpäätöksistä virheitä ja puutteita, jotka liittyvät muun muassa toimivaltuuksien ja budjetin ylityksiin.
Rahankäyttö Liikennevirastossa oli omapäistä ja omavaltaista. Miljoonia perusväylänpitoon tarkoitettuja euroja käytettiin kahtena vuonna palkkamenoihin. Yleensäkin menojen ja määrärahojen kohdentaminen on ollut Liikennevirastolle vaikeaa jo useina vuosina, sillä menoja on maksettu eri budjettikohdista kuin mihin rahaa oli varattu.
Lisäksi Lusi-Vaajakoski -tiehankkeen valtuus ylittyi neljällä miljoonalla eurolla, mikä oli lainkin vastaista. Mutta sehän on ollut tiehankkeissa tähän asti maan tapa, että suuruusluokaltaan valtavat tiehankkeet on laitettu liikkeelle alibudjetoituina ja hankittu loput myöhemmin.
Merja Kyllönen oli ministeri puolet vuodesta 2011, mutta sen hän istui Vehviläisen kattamassa pöydässä. Tänä vuonna taloon palautettiin järjestys.
Ex-liikenneministeri Anu Vehviläinen ei tietysti millään ehtinyt pääjohtajaa vahtimaan. Hänen aikansa meni viime vaalikauden todella merkittäviin liikennehankkeisiin. Niihin kuuluu Savonlinnasta länteen kulkevan Huutokosken radan remontti 42 miljoonalla eurolla. Metsäteollisuuden rummuttamaa ja paikalliskepulaisten kehumaa yhteyttä on käyttänyt vuosittain muutama tavarajuna.
Tällä viikolla väylähankkeista paljastui 50–150 miljoonan euron aukko. Vuosille 2016–2022 suunnitelluista hankkeista uuteen arvioon menee muun muassa Valtatie 5:n nelikaistaistaminen Pitkäjärven ja Visulahden välillä. Hankkeen kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.
Vehviläisen Huutokosken hukkarataan tuhlaamilla rahoilla kapeaa ja mutkaista viitostietä olisi Etelä-Savossa parannettu kaksin verroin verrattuna siihen pätkään, joka nyt saattaa jäädä kokonaan korjaamatta.