Taivastelun valtakunnailla 10
Mikä on vieraan uskonnon uskonnollisen kuvan viesti toisuskoiselle? Miten voidaan vakuuttavasti väittää, että tietty uskomus sisältää ikuisen totuuden verrattuna muihin jumaluskomuksiin?
Jos esimerkiksi isien pahat teot kostautuvat kolmanteen ja neljänteen polveen, eikö voisi ajatella myönteisesti myös niin, että esi-isien kärsimät vääryydet (kuten isiemme kärsimykset sodassa) toisivat jälkipolville eräänlaisen kärsimysbonuksen, jolla voisi korvata kärsimyksen määrällisiä puutteita ikuista kirkasta kruunua tavoitellessa?
Periytyyhän materiaalinen omaisuuskin olipa perijän omat ansiot kuinka vähäiset tahansa.
Norte Chicon sivilisaatio kukoisti Perussa 3000-1800 eKr. pääartikkelinaan puuvilla ja monumentaalinen arkkitehtuuri. Keramiikkaa ei ollut, mutta tekstiilien valmistus oli korkeatasoista. Arkeologi Winifred Creamer löysi alueelta vuonna 2002 pallokurpitsan, jonka pintaan oli kaiverrettu kuva terävähampaisesta hattuun pukeutuneesta hahmosta, joka on katsojaan päin ja pitää kummassakin kädessään pitkää tankoa tai sauvaa pystysuorassa.
Kurpitsaan kaiverrettu kuva järkytti Andien tutkijoita. Kirjassaan ”Amerikka ennen Kolumbusta” Charles C. Mann toteaa, että kuva saattaa olla varhaisin muoto Andien yhdestä tärkeimmästä jumalhahmosta, Sauvajumalasta. Andien uskonnollisessa perinteessä torahampainen Sauvajumala oli keskeinen hahmo 4 000 vuotta.
Mutta uskoivatko perulaiset oikeasti 4 000 vuotta yhteen ainoaan jumalolentoon nimeltä Sauvajumala? Todistusaineistoa on aiheesta niukalti.
Todellisuudessa Perun uskonnollisessa perinteessä toisiinsa liittyvät uskonnot seurasivat toisiaan osin limittäin ja siellä pidettiin muitakin jumalia kuin Sauvajumalaa.
Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että Norte Chicon päällikkökunnat olivat teokraattisia, jotka johtivat valtiota jumaluuden avulla, mutta eivät julmalla tavalla.
Johtajat yhdistivät ideologian, karsiman ja taitavasti ajoitetun myönteisen palautteen ja houkuttelivat kannattajiaan tottelemaan muun muassa suurilla valtion yhteistyöhankkeilla.
Arkeologit ovat kaivauksissa löytäneet kalaruoto- ja tuhkakasoja, jotka näyttävät suurten työmaiden pitojen jäännöksiltä, eräänlaisten suurten harjannostajaisjuhlien jäänteiltä.
Thomas Mann toteaa ”Jaakobin tarinan” aloituslauseessa: ”Syvä on menneisyyden kaivo.” Menneisyys avaa tutkijalle aina uusia taipaleita.
Charles C. Mann puolestaan tekee ajatuskokeen. Jos arkeologit kaukaa tulevaisuudesta tekisivät kaivauksia nyky-Euroopassa ja pohtisivat kaikkialla esiintyvää kuvaa miehestä ristillä, he varmasti kysyisivät, oliko kyseessä sama mies vai monta miestä, jotka on kuvattu jostain syystä samalla tavalla?
Vai oliko kyseessä yksi mies, jonka merkitys muuttui koko ajan? Ja mikä tuo alkuperäinen merkitys oli?
Norte Chicon sivilisaatio romahti noin 1800 eKr. maanjäristysten sarjaan ja El Ninosta johtuviin tulviin, jotka johtivat tuhoisiin maanvyörymiin.
Uudet kulttuurit rakensivat vanhan raunioiden päälle. Sauvajumala säilytti muotonsa pystyasentoisena, torahampaita kiristelevänä ja sauvoja heiluttavana hahmona.
Vuosituhannen aikana tämä jumala tai jumalat muuttuivat Wiraqochaksi, inkojen luojajumalaksi, jonka palvonnan Espanja tukahdutti raa´asti pakanallisena suhteessa kristinuskoon.