Ammattikalastajat alkavat lämmetä vähempiarvoisina pidettyjen särkikalojen pyydystämiseen.
– Esillä on ollut, että kalanviljelijät voisivat käyttää saaliin rehuksi. Viljelijät ostaisivat ravinnemääriä, Jordas kuvaa.
Kyse on Jordaksen mukaan saman tyyppisestä järjestelmästä kuin päästökaupassa. Käyttäessään vedestä kalan mukana tulevia ravinteita viljelijät voisivat suurentaa tuottamaansa kalakiintiötä, koska kasvatus puolestaan tuottaa ravinteita.
– Tämä edellyttää ympäristöviranomaisten hyväksynnän. Neuvottelut ovat meneillään, Jordas kertoo.
Toimitusjohtaja painottaa, että ammattikalastajat ovat jo nyt merkittäviä ravinteiden vähentäjiä. Viime vuoden 113 520 silakka- ja kilohailitonnin mukana Itämerestä poistui 454 tonnia fosforia.
Ammattikalastajat kertoivat murheistaan ja toiveistaan Turun 30. silakkamarkkinoilla.
Saalis
pienentynyt
– Rannikkokalastuksen saalis on pienentynyt kymmenessä vuodessa. Merellä ammatikseen kalastavat saivat esimerkiksi vuonna 1997 siikaa 1 157 tonnia, mutta viime vuonna vain 658 tonnia, kertoo taloustutkija Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
– Viime vuoden siikasaalis oli kaikkien aikojen heikoin, mikä johtuu pitkälti lohen pyyntirajoituksista ja hyljekannan kasvusta, Jordas kertoo. Kumpaakin kalaa pyydetään verkoilla.
Kymmenessä vuodessa lohisaaliit ovat pienentyneet kolmannekseen .
Saaliiden huventuminen ei Setälän mukaan välttämättä näy kalan hinnannousuna. Siian viljely ja kuhan tuonti Virosta tasapainottavat meillä kalastetun kalan saatavuuden vähentymistä.
Myös kasvatetun lohen tuonti Norjasta syö Suomen kalaomavaraisuutta, joka on enää 30 prosenttia ja laskee edelleen.
– Kalasaaliit ovat pienentyneet ennen kaikkea siksi, että yhä useampi kalastaja luopuu kalastuksesta, eikä alalle ole uusia tulijoita, Jordas painottaa.
– Vielä vuosituhannen vaihteessa merellä työskenteli noin tuhat ammattikalastajaa. Nyt heitä on enää vajaat 700, kertoo ammattikalastajaliiton puheenjohtaja Olavi Sahlsten.
Hyljetuhot
kolminkertaiset
Hylkeiden kuhalle aiheuttamat tuhot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 2001. Hylkeiden raatelemia tai vioittamia kaloja tavattiin kalastajien ilmoituksen mukaan verkoista lähes 30 tonnia. Luku ei sisällä eläimen kokonaan verkoista poistamia kuhia.
Kalastuksen lopettamisen ratkaisevin syy Saaristomerellä on Sahlstenin mukaan hylkeiden saaliille ja pyydyksille aiheuttamat vahingot.
– Kuhan verkkopyynti Saaristomerellä ja siian verkkopyynti Pohjanlahdella ovat käytännössä loppuneet hylkeiden takia.
– Välineet hylkeiden vähentämiseen ovat olemassa, kunhan joku antaisi siihen luvan, Sahlsten sanoo.
– Tänä syksynä Ahvenanmaalla aloitettiin hylkeiden suojametsästys, Jordas tietää.
Hylkeenkestävien silakka- tai lohirysien hankintaan on saatavissa korkeintaan 75 prosenttia EU:n rakennetukea. Yksi rysä maksaa noin 15 000 euroa.
uutiskirje 