Köyhät ansassa 12
Manilassa toukokuun alussa pidetyn Aasian kehityspankin köyhyyden vähentämiskokouksen alla pystytettiin väliaikainen seinämä Manilan lentokentältä keskustaan johtavan tien sillalle, josta on normaalisti hyvä näköala haisevan likajoen halkomalle slummialueelle.
Näin rikkaat kunnioittivat köyhiä eivätkä halunneet näyttäytyä hienoissa autoissaan ja vaatteissaan Manilan slummien neljälle miljoonalle asukkaalle, jotka elää kituuttavat alle 1,25 dollarin päivätuloilla.
Uutuuksien houkutukset rasittavat köyhän laihaa kukkaroa, ellei pysy lujana kaupparatsujen sokerikuorrutettujen lupausten edessä. Ylä-Savossa oli sodan jälkeen sähköistäminen käynnissä. Savon Voiman asiamiehet koettivat saada ihmiset ymmärtämään sähkön välttämättömyyden. Useassa tapauksessa pienviljelijöiden varojen puute oli edistyksen esteenä.
Erään kiuruveteläisen kylän varakas isäntä sai kuulla, ettei hänkään saisi sähköä taloonsa, elleivät kylän pientilalliset tulisi hankkeeseen mukaan. Niinpä isäntä rupesi kiertämään kylää sähkön välttämättömyydestä puheita pitäen. Hänen reseptinsä oli, että pientilalliset rupeaisivat kasvattamaan sikoja, ja niistä saamillaan rahoilla he voisivat laittaa sähköt. Sianlihan hinta oli isännän sanojen mukaan jatkuvassa nousussa.
Kaikkiin isännän puhe ei kuitenkaan tehonnut. Eräs pientilallinen, jolla ei ollut toiveitakaan sähkön saannista, sanoi vakavalla äänellä aikansa isännän puheita kuunneltuaan: – Ja kyllä saatana minä syön ennen sitä sijanlihhoo pimmeessä, kun niän näläkee sähkövalossa.
Kumpiko elää henkisesti rikkaamman elämän? Huumorintajuton rikas vai huumorintajuinen köyhä?
Keskiajan kirkkoisät pitivät naurua heikkoutena, turmeltuneisuutena ja lihan väljähtyneisyytenä. Ovela yritys anastaa köyhiltä viimeinenkin toivo ja jättää jäljelle pelkät alamaisen kyyneleet ja voimaton rukoilu.
Aarne Kinnunen arvelee komiikan ja huumorin suosion perustuvan ihmisluonnon vääristymiin. Ihminen tavoittelee viisautta, joka on hänen ihanteensa, mutta sekin on täynnä narriutta, huijausta, hupsuutta ja tyhmyyttä.
Komiikka on tehokas keino tuoda nämä vääristymät esiin ja arvostella niitä naurun avulle. Se tuo ainakin hetkellistä helpotusta tukaliin elämäntilanteisiin.
Kinnunen maalaileekin, että nauru, hupsuus ja tyhmyys luovat valoa elämään, vapauttavat kuolemanpelosta, tulevaisuuden rahahuolista, saattavat meidät näkemään itsemme erinomaisen viisaina, järkevinä, hyödyllisinä ja välttämättöminä.
Hupsuus luo illuusioita, joita ilman ei rakkaudella eikä avioliitolla olisi mieltä. Se mahdollistaa myös taiteet ja tieteet. Ilman hupsuutta ja illuusioita kukaan järkevä ihminen ei piinaisi niillä itseään.
Kaikki on lopulta harhaa ja petosta, kuten sähkö, jonka avulla luodaan yhä turhempia illuusioita. Huumorin ja komiikan alueella voi saada vähällä paljon aikaan, mutta vakavikot voivat suurista ponnisteluistaan huolimatta saada vähän hyvää aikaan.
Hupsuus näkee komiikan ja katsoo kulissien taakse, missä ihmispolot ovat kuvitelmiensa ja tärkeytensä vankeja.
Rikas voi olla naurettava mutta ei välttämättä hauska. Pieni lohtu köyhälle sekin. Parempi kuitenkin kuin ei mitään politiikkaa…