Kulttuurintutkimuksen alat ovat marginalisoituneet rahoituksen puutteessa, vaikka niiden tuottamalla tutkimuksella voisi olla paljon annettavaa nykymaailmassa.
Toimittaja Elina Grundströmin maaliskuun alussa Helsingin Sanomissa julkaistu kolumni ”Kansanperinne ei pysy hengissä itsestään” synnytti yleisönosastoilla ja sosiaalisessa mediassa aiheesta laajaa keskustelua.
Kulttuurintutkimuksen kurjistuminen on alalla ollut tiedossa, mutta Grundströmin kolumnin aiheuttama keskustelu poiki toimintaa.
Suomalaisen kirjallisuuden seurassa 14. maaliskuuta järjestetyn keskustelutilaisuuden pohjalta perustettiin kulttuuriosaajien yhteenliittymä ja kansanliike Kulttuuriosaamo Toimi.
Kaikille avoin tilaisuus kokosi yhteen professoreita, tutkijoita, opiskelijoita, alan instituutioiden, kuten SKS:n ja Museoviraston edustajia sekä kulttuurintutkimuksen aloilta valmistuneita, muualle työelämään siirtyneitä.
Helsingin tilaisuutta seurattiin myös Tampereelta Skypen välityksellä ja Turussa järjestettiin samaan aikaan oma tilaisuus. Tarkoituksena oli ideoida, miten kulttuurintutkimusta voitaisiin edistää.
Keskusteluissa todettiin, että luutuneet mielikuvat menneisyyteen jämähtäneistä perinnetieteistä eivät vastaa todellisuutta. Kulttuurintutkimuksen avulla voidaan etsiä ratkaisuja ja ymmärrystä nyky-yhteiskunnan keskeisimpiinkin ongelmiin.
Alan koulutuksen saaneiden osaamisella olisi lisäksi käyttöä kaikkialla, missä tarvitaan ymmärrystä aineettomasta kulttuurista ja merkitysten muodostuksesta. Luovan talouden kasvaessa tällä osaamisella luulisi olevan kysyntää.
Kulttuuriosaamo Toimin toimesta on tulossa ainakin pop up -tapahtumia, kulttuurintutkijoiden ja muiden alan osaajien osaamisverkosto ja tietopankki sekä blogi.