”Et tavallaan sitte se, et se ympäristöihminen ni hirveesti sitte siellä yrityksessä nähdään kanssa silleen vähä ikävässä valossa” oli ilmaisu, jolla eräs haastateltava kuvasi suhtautumista ympäristöasioihin Jyväskylän yliopiston tutkija Tiina Onkilan ympäristöjohtamisen väitöskirjassa.
Tutkimuksen mukaan ympäristövastuuseen suhtautuminen on vielä hyvin ristiriitaista, liike-elämän johtoporras perustelee näkökantojaan eri tavoin ja perustelut voivat olla keskenään kilpailevia. Ristiriitaisuutta esiintyi varsinkin ympäristö- ja talousarvojen välillä. Väitös tarkastetaan perjantaina 17. huhtikuuta.
– Suomessa tarvitsemme vielä syvällistä arvojen asennemuutosta. Sitä ei ole vielä tapahtunut, että kaikkialla ympäristöasiat nähtäisiin luontevana osana yritystoimintaa.
Onkilan mukaan Suomessa voitaisiin nostaa ympäristöystävällisyyden tasoa rohkeammilla innovaatioilla, sekä vuoropuhelulla eri toimijoiden kesken.
Voitaisiin tehdä
enemmän
Tutkimuksessa kävi ilmi, että ympäristöjohtajat käyttävät usein kyseenalaistavaa perustelua, jossa he vetoavat siihen, ettei voida tietää mikä on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Johtajat perustelivat tekemiään ympäristöratkaisuja eri tavoin yrityksen omille työntekijöille kuin ulkopuolisille toimijoille. Kun omille työntekijöille kerrottiin, että tietty toiminta on välttämätöntä liiketoiminnan kannalta, ulkopuolisille toimijoille vakuutettiin, miten hyvin moni ympäristöasia on jo hoidettu.
Onkila arvioi, että vaikka Suomessa ympäristöasiat ovat hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, täälläkin on vielä monia asioita, jotka voitaisiin hoitaa ympäristöystävällisemmin. Hän on huolissaan siitä, että taloustaantuma voi vaikuttaa pienempien yritysten toimintaan niin, ettei heillä ole enää resursseja miettiä ympäristöasioita.
– Ihmisten tieto ympäristöasioista on vielä hyvin rajallista.
Haastatellut ympäristöjohtajat puolustivat ympäristöystävällistä toimintaa kilpailuvalttina, taloudellisina hyötyinä ja energian säästöinä. Heille ympäristöystävällisyys oli luonteva osa yritystä. Näin ei kuitenkaan ole vielä läheskään kaikissa yrityksissä. Jotkut yritykset saattavat tehdä jonkin verran ympäristöystävällisiä toimia vain yrityksen maineen ylläpitämisen takia.
Ympäristöasiat
jo koulutukseen
Tutkijan mukaan yhteistyökumppanit voivat olla esteenä yrityksen ympäristöystävälliselle toiminnalle. Ne voivat esittää sellaisia vaatimuksia, jotka eivät takaa ympäristöystävällisyyttä. Yksi suurimmista haasteita onkin saada eri toimijoiden ympäristövaateet nykyistä yhdenmukaisemmiksi.
Onkila toivoo, että jatkossa johtamiskoulutuksissa kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota ympäristöasioihin. Olisi tärkeää, että yrittäjä oppisi jo ennen liiketoiminnan aloittamista, miten ympäristöasiat voivat kuulua luontevana osana yritystoimintaan. Jo vuosikymmeniä liikemaailmassa toimineiden voi olla hankalaa omaksua uusia arvoja.
Tutkimustaan varten Onkila haastatteli kymmentä ympäristöjohtajaa, joiden yritykset olivat saaneet tunnustusta ympäristötoiminnastaan. Lisäksi hän käytti kahdenkymmenenviiden suomalaisen yrityksen julkaisemia ympäristö- ja yhteiskuntavastuuraportteja.