Jyväskyläläinen dosentti Sakari Suutarinen on kaivanut yhdessä dosentti Kari Törmäkankaan kanssa mielenkiintoisia ja osin huolestuttaviakin tietoja suomalaisnuorten asenteista laitonta ja väkivaltaista yhteiskunnallista toimintaa kohtaan.
Nuorten valmiutta laittomaan toimintaan on selvitetty vuosina 1999 ja 2009 pääosin eri Euroopan maissa kerätyn tutkimusaineiston avulla.
Jo vuosia Suomessa on hehkutettu suomalaiskoululaisten menestystä matematiikan ja äidinkielen osaamista kartoittaneissa PISA-tutkimuksissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt tieto, että suomalaisnuoret ovat 28 maan nuorista vähiten kiinnostuneita politiikasta, eivätkä arvosta kansalaistoiminnan merkitystä.
Tutkijat ovat nyt huomanneet, että suomalaisnuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan on lisääntynyt huolestuttavan nopeasti. Kaikkein eniten laiton toiminta näyttää kiinnostavan maahanmuuttajiin kielteisesti suhtautuvia nuoria.
Koulu syrjäyttää oppilaita
Tutkimuksen mukaan laittomaan toimintaan valmiiden nuorten osuus oli Suomessa lisääntynyt kymmenessä vuodessa kolmesta yhdeksään prosenttiin. Suutarisen mielestä radikalisoitumista ei voi selittää syrjäytymiskehityksellä.
Syitä voidaan Suutarisen mukaan lähteä etsimään Suomen koulusta, joka kansainvälisessä vertailussa osoittautuu oppilaitaan syrjiväksi.
– Suomessa nuoret eivät osallistu koulun toimintaan eivätkä sen päätöksentekoon vastaavalla tavalla kuin muun Euroopan nuoret.
Suutarinen on jo aiemmin selvittänyt, että suomalaisnuorten poliittinen passiivisuus on osaltaan tulosta työnantajapiirien rahoittamasta lobbaustoiminnasta. Jo 1970-luvulla toiminut oikeistolainen Vapaan koulutuksen tukisäätiö sai toiminnallaan romutetuksi Suomen koululaitoksen demokratia- ja kansalaiskasvatuksen.
Suomi on ainoa pohjoismaa, jossa kouluneuvostot on ajettu alas. Näin suomalaisnuorille ei mahdollisteta sen enempää tutustumista vaikuttamiseen kuin myöskään vaikutusmahdollisuuksia.
Suutarisen ja Törmäkankaan laaja artikkeli ilmestyy Nuorisotutkimuslehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa.