Eduskunta kiitteli hallitusta, vaikka osinkoverotuksen ongelma ei katoa
Eduskunta kiitti hallitusta yritysten osakkaiden verotuksen muuttamiseksi sen osalta, kun se koskee työpanoksen perusteella nostettavissa olevia osinkotuloja. Ensi vuoden alusta voimaan tulevaksi suunniteltu lakiesitys poistaa nykylain salliman veronkierronomaisen käytännön, jossa esimerkiksi lääkäri voi nostaa palkkansa osinkotuloina. Tämä on kannattavaa, koska osinkotuloisia maksettava 26 prosentin vero on useimmissa tapauksissa pienempi kuin vastaavan palkkatulon verotus verotettaessa.
Esitys työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta kohdistuu käytännössä lääkäreihin, jotka työskentelevät lääkäriyrityksissä. Vuonna 2006 voimaan tulleen osakeyhtiölain lapsuksen vuoksi he ovat voineet nostaa palkkansa osinkotuloina. Keskustelua on käyty erityisesti niin sanotuista vuokralääkärifirmoista. Ne toimittavat lääkäreitä kuntiin, jotka eivät saa houkuteltua lääkäreitä avoimiin virkoihin.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie piti asiaa verotuksen oikeudenmukaisuuden kysymyksenä. Eduskunta keskusteli asiasta tiistaina täysistunnossaan.
– Jos lääkärikaveruksista toinen tekee samaa työtä yksityisessä firmassa ja toinen kunnan palveluksessa, ei ole oikein, että toinen maksaa samasta työstä enemmän veroa, hän sanoi.
– Näissä yrityksissä ei ole todellista yritysriskiä, arvioi keskustan Anne Kalmari ja piti oikeutettuna tulojen siksikin oikeutettuna tulojen verottamista palkkatulona.
Myös SDP:n Heli Paasio kiitti esitystä ja muisteli, ettei ole kauaakaan siitä, kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) piti ainoana mahdollisuutena tilanteen korjaamiseksi tuloverotuksen madaltamista ja
– Onneksi tämä esitys tuli sen ohi, Paasio totesi.
Ongelma
ei katoa
Lapintie totesi kuitenkin, että varsinainen ongelma jää jäljelle. Pääomatuloa verotetaan yhä kevyemmin kuin palkkatuloa.
– Olemme jo pitkään esittäneet, että kaikkia tuloja verotetaan samalla lailla progressiivisesti.
Lapintie totesi Vasemmistoliiton ajavan verovapautta vuosituloille, jotka ovat enintään 10 000 euroa vuodessa.
– Sen ylittävältä osalta progressiivinen verotus koskisi kaikkia tulomuotoja samalla lailla, hän esitteli ja kysyi, onko reilua, että pienistä eläkkeistä ja työttömyyskorvauksista maksetaan samaan aikaan, kun esimerkiksi varallisuusverosta on luovuttu.
Kela-korvauksista
tulisi luopua
Kokoomuksen Sirpa Asko-Seljavaara piti lakiesitystä hyvänä.
– Se ei kuitenkaan eliminoi vuokralääkärijärjestelmää, joka on epäterve ilmiö, hän sanoi ja kehotti kaikkia kuntapäättäjiä kantamaan vastuun ilmiön syntymisestä.
Vasemmistoliiton Matti Kangas totesi, että vuokralääkäreitä on joissain kunnissa pakko käyttää, jotta kunta pystyy täyttämään lain asettamat velvoitteet.
Merja Kyllönen (vas.) piti aiheellisena purkaa suomalaisen terveydenhuollon kaksikanavaisuuden eli sen, että julkisen terveydenhuollon rinnalla tuetaan yksityislääkäreitä verovaroin. Käytännössä se tarkoittaa Kela-korvauksia. Myös Erkki Virtanen (vas.) arvioi, että kuntiin saataisiin lääkäreitä, jos kela-korvauksista luovuttaisiin.
Pentti Tiusasen (vas.) mielestä esillä ollut ajatus lääkäreiden pakollista kuntapalvelusta olisi tutkimisen arvoinen.
– Se liittyisi kiitollisuudenvelkaan, joka lääkäreillä on saamastaan koulutuksesta.