Yrittäjät tyytyväisiä kunnan yhteistyöhön Saariselällä

Inarin Vasemmistoliitto kannattaa matkailukeskuksen kehittämistä

Saariselän matkailukeskuksen yrittäjät ovat tyytyväisiä kuntayhteistyöhön Inarin kanssa, sanoo Pohjois-Lapin Matkailu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Susanna Saastamoinen. Hän on Saariselän alueen vanhimman hotellikonsernin Saariselän Tunturihotellit Oy:n toiminnanjohtaja.

– Lama on näkynyt yllättävän vähän täällä matkailubisneksessä.

Saariselkä nousi pari vuotta sitten otsikoihin alueelle kaavoitettujen kahdeksankerroksisten rakennusten vuoksi. Ne eivät vastustajien mielestä sopineet tunturimaisemaan. Ympäristökeskuksen kannanoton mukaan Saariselän kaavassa oli liian paljon rakennusmassaa.

Valitusten vuoksi osayleiskaava romutettiin ja laadittiin uusi.

Viime kesänä hyväksytyssä ja nyt 6. huhtikuuta arkkitehtikilpailun jälkeen tarkennetussa osayleiskaavassa korkeimmat talot ovat kuusikerroksisia. Kunnanhallitus hyväksyi kehitetyn version yksimielisesti.

Vaikka Saariselän kaavoituksessa on ollut 2000-luvulla ongelmia, Saastamoinen kiittelee silti Inarin kunnan matkailumyönteisyyttä.

– Kunta teki ainoan oikean ratkaisun, nopeimman ratkaisun, että aloitti koko prosessin alusta. Jos se olisi mennyt valitusprosessin kautta eteenpäin, se olisi kestänyt vuosia.

Aiempi vastustus
vasemmistosta

Saariselän kumotun kaavan yksi näkyvimmistä vastustajista, Saariselällä asuva yrittäjä Marko Katajamaa, löytyi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä. Nyt Katajamaa on sitoutumattomien ryhmässä.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän nokkamies Timo Väisänen, kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja, antaa ymmärtää, että Katajamaan lähtö vasemmistoryhmästä oli hyvä asia. Nyt sooloilijoita ei ole.

Väisäsen mukaan Inarin vasemmisto on Saariselän kehittämisen kannalla. Hän kantaa kuitenkin huolta myös kunnan muiden alueiden matkailun kehittämisestä.

– Pitäisi huomioida tasapuolisesti koko kunnan alue eikä keskittää kaikkea rakentamista Saariselälle, Väisänen sanoo.

Väisänen tarkoittaa erityisesti kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin rakentamista. Siitä on ollut välillä kovaakin poliittista kiistelyä Inarissa.

Radio Inarin päätoimittaja, vasemmistovaikuttaja ja -valtuutettu Jarmo Siivikko pitää itsestään selvänä, että Saariselkää tuetaan kunnan rakennustoiminnalla.

– Saariselän mukana Inari pysyy pinnalla. Inarilaisten valittajien pitäisi ymmärtää, että ilman Saariselän tuomia rahavirtoja Inari olisi jo uponnut, Siivikko toteaa.

Työllistäjänä Saariselkä on Inarille elinehto.

Saariselkä 2020 -suunnitelmassa kunnan alueelta saamien verotulojen arvioidaan olevan 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2010. Se on kuusi prosenttia kunnan verotuotosta. Vuoteen 2020 mennessä Saariselän kunnallisverotuoton odotetaan kohoavan 2,5 miljoonaan euroon.

Saariselän ideat
perinteisiä

Toiminnanjohtaja Saastamoinen ei usko Saariselän kehittämisessä temppuihin.

Kysyttäessä uusista innovaatioista, hän tarjoaa maastohiihtoa ja siihen liittyvien palveluiden edelleen kehittämistä. Lapin Markkinointi Oy:n arvion mukaan parhaat maastohiihtomahdollisuudet ovatkin Saariselällä.

Saastamoinen ei yllätä oman yhtiönsäkään brändin kehittelyssä. Hotellikonserni satsaa edelleen ravintolapalveluiden kehittämiseen.

– Se on se meidän brändimme. Kaikki Saariselälle majoittuvat tietävät, että meillä on parhaat ravintolapalvelut ja -ohjelmat. Siinä on meidän menestyksemme salaisuus.

Alueen ja koko Lapin markkinoinnista Saastamoisella on tiukat sävelet. Ulkomaille pitää myydä koko Lappia ja tarjota oheen majoitus- ja muita palveluita. Kotimaahan ja lähiulkomaille on suunnattava konkreettista tuotemarkkinointia. Se tarkoittaa pariin sanaan kiteytettyä tuotetta ja hintalappua.

– Ennen Lapista tehtiin imagomarkkinointia, mutta tuotteita tai hintaa ei ollut esillä. Sehän on sama, jos vaikka Finnair mainostaisi, että lennä Lontooseen, mutta ei esittäisi hintaa.

Lapin menestysbrändit ovat Saastamoisen mukaan yksinkertaisia ja luontoon liittyviä:

– Kesällä yötön yö ja talvella revontulet ja lumi. Lumi, kylmyys, kaamos, siinä ne ovat.