Henkilöstön väheneminen viimeisen kahden vuoden aikana näkyy valtion työpaikoilla entistä selvemmin. Kahdella työpaikalla kolmesta työntekijöiden määrä on vähentynyt. Tämä näkyy työnmäärän kasvuna: 74 prosenttia ammattiliitto Pardian tekemään tutkimukseen vastaajista sanoo, että työtehtävät ovat lisääntyneet.
Harva työpaikka on säästynyt organisaatiomuutokselta, sillä peräti 87 prosentissa vastaajien työpaikoista oli toteutettu jokin organisaatioon liittyvä muutos viimeisen kahden vuoden aikana.
– Nämä muutokset heijastuvat selvästi henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Jäsenkyselyn tuloksien mukaan epävarmuus tulevaisuudesta ja työpaineet ovat kasvaneet entisestään, Pardian puheenjohtaja Antti Palola sanoi keskiviikkona Pardian edustajakokouksessa Helsingissä.
Epävarmuus tulevaisuudesta on pysynyt jäsentutkimuksesta toiseen työssä jaksamista haittaavien asioiden kärjessä. Sen rinnalle ovat nousseet kiire, tekemättömien töiden paine ja henkinen uupuminen.
– Tämä on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että ihmiset oikeasti miettivät, miten jaksavat työmääränsä alla.
Ensimmäistä kertaa jäsentutkimuksessa kysyttiin nyt työurien pidentämisestä. Vastaajien mielestä työssä auttavat jaksamaan pidempään varmuus työpaikasta, parempi palkka, työmäärän ja kiireen vähentäminen, johtamistapojen parantaminen ja joustavammat työajat.
Työilo on kadonnut
Jäsentutkimuksen mukaan työn mielekkyys pardialaisten työpaikoilla on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Vastaajista lähes puolet (48 %) ilmoitti työn mielekkyyden heikentyneen. Heikentymiseen näyttää vaikuttaneen etenkin työpaikalla tapahtuneet henkilöstön määrän vähennykset.
– Pitkällä tähtäimellä tämä ei voi olla vaikuttamatta työn tuloksellisuuteen, työurien pituuteen ja työpaikkojen houkuttelevuuteen.
Jäsentutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti lokakuussa 2011. Kyselyyn vastasi 51 % lomakkeen saaneista eli 2503 vastaajaa. Edelliset kyselyt tehtiin vuosina 1998, 2002, 2006 ja 2009.
Raami kunnossa
Pardia on saavuttanut lähes kaikilla sopimusaloilla raamisopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen. Pardialaiset raamisopimuksen soveltamisneuvottelut ovat olleet varsin vaativat. Pardia on tavoitellut kaikissa neuvotteluissa yleiskorotuspainotteista palkkaratkaisua, jolla turvataan jäsenten ostovoiman kehitystä ja jolla myös edistetään palkkauksellista tasa-arvoa.
– Olen varsin tyytyväinen saavutettuihin neuvottelutuloksiin. Tässä epävarmassa taloustilanteessa raamisopimus lisää talouden vakautta ja ennustettavuutta, parantaa teollisuutemme kilpailukykyä sekä turvaa palkansaajan ostovoimaa ja ylläpitää työllisyyttä, Palola sanoo.