Sairaan paluuta töihin joudutetaan. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) aikoo antaa piakkoin esityksen osasairauspäivärahan aikaistamisesta. Palkansaajajärjestöissä ihmetellään ministerin hoppua.
Nyt työntekijä voi palata halutessaan osa-aikaiseen työhön 60 sairauspäivän jälkeen. Työryhmässä on päädytty aikaistamaan töihin paluuta jo, kun sairauspäiviä on kertynyt yhdeksän.
Palkansaajajärjestöissä hieman kummastellaan kiirettä korjata vasta pari vuotta voimassa ollutta lakia. Hyssälää on epäilty poliittisten irtopisteiden keruusta.
Toisaalta järjestötkin haluavat löytää kaikki keinot saada ihmiset pysymään työssä. Vuosittain neljä tuhatta työikäistä ihmistä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Työntekijän töihin paluu perustuu edelleen vapaaehtoisuuteen. Se on tärkeää. Ihmisten pitää voida sairastaa ja hoitaa itsensä terveeksi normaalistikin, SAK:n ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari sanoo.
Hän painottaa, että työntekijän osa-aikatyölle ei saa olla lääketieteellistä estettä.
Työterveyslääkärin pitää olla perillä työn sisällöstä ja hänen on katsottava, että työntekijä pystyy osittaisella sairauslomalla suoriutumaan työstä itseään tai muita vaarantamatta.
Osasairauspäivärahalla työntekijä tekee töitä noin puolet aiemmasta työajastaan.
Alunperin osa-aikainen sairauspäiväraha otettiin käyttöön helpottamaan pitkään sairastaneen paluuta työelämään. Mahdollisuutta käytti toissavuonna 1 730 ihmistä, viime vuonna 1 751 ihmistä.
Akavan lakimies Jarmo Pätäri muistuttaa, että palkansaajajärjestöjen piti saada selvitys osasairauspäivärahan käytön laajuudesta ja syistä. Sellaista ei ole saatu.
– Osasairauspäivärahan piti tukea paluuta työelämään. Nyt sitä laajennetaan heti sairauden alkuun, Pätäri huomauttaa.
Akavassakin muutokseen suhtaudutaan nihkeästi, mutta masennuspotilaiden suuri eläköitymismäärä sai järjestön puoltamaan lain väljentämistä.
Osasairauspäivärahalla voi olla 12–72 arkipäivää. Jotta osa-sairauspäivärahalle voi hakeutua, palkan ja työajan on laskettava 40–60 prosenttia aiemmasta.