Myllyteatterin Jumalainen näytelmään helvetin kauhut löytyvät nykypäivästä. Paratiisikin on lähellä. Se pitää vain oivaltaa.
Danten Jumalainen näytelmä on valtaisa opus, jossa kuljetaan helvetin yhdeksät piirit, kivutaan Kiirastulenvuorella ja päädytään lopulta paratiisiin.
Tuonpuoleisessa lukija törmää vaikkapa kreikkalaiseen Odysseukseen, jonka juoni tuhosi Troijan, tai Cato vanhempaan, ankaraan roomalaiseen, joka vartioi kiirastulta. Tapahtumat vyöryvät ja vyöryvät. Miten tästä kaikesta voi tehdä puolitoistatuntisen näytelmän?
Hyvin näyttää voivan. Myllyteatterin esityksen syntejä on miettinyt käsikirjoittajajoukko, johon ohjaaja Miira Sippolan lisäksi kuuluu lähes tusina muuta kirjoittajaa.
Lopputulos on voimalla katsojaa kohti vyöryvä esitys, joka ahdistaa, ahdistaa. Suvantokohtia ei juurikaan ole.
Helvetin piirejä tuntuu olevan loputtomasti. Ahneus, kitsaus, väkivalta, egoismi. Pieni sylivauva on heittopussi, kun vanhemmat eroavat, kun vanhemmat etsivät itseään ja toisiaan. Lopulta Olli ja Eveliina löytävät toisensa.
Paratiisi pitää sisällään rakkauden ja minkäs muun kuin luonnon, kauneuden.
Myllyteatterin näyttelijät Tuomas Tulikorpi, Yuko Takeda, Ulla Raitio, Ida-Lotta Backman, Jaakko Kiljunen, Outi Condit, Miikka Tuominen, Pilvi Hämäläinen, Maksim Pavlenko, Iida Rauhalammi, Joni Saarela ja Katariina Jumppanen tekevät fyysisesti ja varmasti henkisestikin raskaan esityksen. Valoa ja hiukkasen iloa saadaan vasta aivan loppumetreille. Mutta näin sen tietysti täytyy ollakin.
Dante kirjoitti teoksensa keskiajan lopulla. Ihmiskeskeinen ihmiskuva oli murtautumassa esiin.
– Euroopan historia on ihmiskeskeisyyden kierros, Sippola toteaa painetun näytelmäkäsikirjoituksen johdannossa.
Nyt olemme kehityskaaren pisteessä, jossa joudumme myöntämään, että emme sittenkään ole maailman napa. Danten globaali maailmankuva ja huomiot ihmisluonteesta eivät ole vanhentuneet.
Myllyteatterin Helsingin Suvilahteen tekemä esitys ei ole vain yksi yksittäinen tulkinta Jumalaisesta näytelmästä. Yleisölle on tarjolla paljon taustatietoa Danten teoksesta. Teatteriesitys onkin kuin pieni oppitunti.
Teologian tohtori Petri Järveläinen pohtii käsikirjoituskirjasta löytyvässä artikkelissaan näytelmän tulkintoja. ”Teosta voi lukea Jumalan etsimin ja löytämisen vaellushistoriana. Mutta sitä voi lukea myös rakkaustarinana, kuvauksena sisäisistä ja ulkoisista vastauksista, joita rakastavan on voitettava, jotta hän voisi kohdata rakastetun.”
Myllyteatteri on vuonna 2003 perustettu helsinkiläinen, mutta kansainvälisesti toimivat vapaa ammattiteatteriryhmä. Jumalainen näytelmää esitetään Suvilahden Tiivistämössä vielä 5. marraskuuta. Ensi kesänä Myllyteatteri esittää näytelmän Portugalissa.