Venäjän jäsenyyttä käsitellään lähiaikoina päätösasiana WTO:n ministerikokouksessa, ja tämän jälkeen jäsenyyden on määrä astua voimaan varsin pian.
Viime vaiheessa jäsenyyden voimaantuloa on jarruttanut lähinnä Georgian vastustus, joka on perustunut muihin kuin kauppapoliittisiin syihin. Viime viikkoina Venäjän ja Georgia ovat kuitenkin päässeet Sveitsin välityksellä sopuun.
Aihepiiri on ollut esillä myös torstaina ja perjantaina Helsingissä Georgian ulkoministerin Grigol Vašadzen vierailun yhteydessä.
Suomelle merkitystä ajan myötä
WTO-jäsenyys ei välittömästi muuta kovin montaa asiaa Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa, mutta ajan myötä vaikutukset ovat merkittävät.
Ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston osastopäällikkö Jorma Korhonen sanoo, että Venäjällä jo toimiville suomalaisyrityksille tämä merkitsee muun muassa toimintaympäristön ennustettavuuden paranemista.
– Noin 600 Venäjällä toimivaa suomalaisyritystä on tehnyt noin seitsemän miljardin euron investoinnit. Niiden kannalta tämä helpottaa käytäntöjä ja parantaa toimintaympäristöä.
– Suomalaisilla on tämän jälkeen mahdollisuus esimerkiksi saada etukäteen tietoa valmistelussa olevista laeista ja määräyksistä. Myös raja-asemien rahtiliikennettä tämän pitäisi vauhdittaa, Korhonen sanoo.
Vapaakauppakin mahdollista?
Vielä pidemmällä tähtäyksellä voi olla näköpiirissä vielä merkittävämpi asia: Venäjän WTO-jäsenyys antaa mahdollisuuden alkaa neuvotella vapaakaupasta maiden välillä. Tosin nykyiset tuontitullit Venäjällä ovat pääasiassa niin alhaista tasoa, että ne eivät ole esteenä kaupan kasvulle.
Osastopäällikkö Korhonen kertoi WTO-jäsenyyden varmistumisesta torstaina Kaupan liiton Venäjä-seminaarissa, jossa tieto otettiin innostuksella vastaan. Paikalla oli satakunta kaupan eri alojen edustajaa.
Vapaakaupalla olisi siis suuri merkitys, mutta jo WTO-jäsenyyden mukanaan tuomat menettelytapojen ja standardien yhdenmukaistuminen sekä muu käytäntöjen läheneminen parantaa kaupan ja muun taloudellisen yhteistyön perustaa.