Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esitti uusimman Talouselämä-lehden (37/2011) haastattelussa Suomeen uutta varallisuusveroa. Hallitusohjelmassa varallisuusveroa ei ole, joten juuri nyt ajatus ei etene. Talouden kasvuvauhtista riippuu, onko kaikki keväällä toisin.
Jos valtion vero- ja maksutulot alkavat vähentyä, niin silloin hallitusohjelmakin joudutaan avaamaan. Keväällä voidaan olla siinä tilanteessa, että on ryhdyttävä hakemaan uusia tuloja tai paikkaamaan leikkauksilla menoreikiä.
Arhinmäki nosti viime viikolla tätä uutta tilannetta varten keskusteluun varallisuusveron. Aiemmin tätä ”solidaarisuusveroa” ovat esittäneet muun muassa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie sekä samankaltaista ”Wahlroos”-veroa myös Perussuomalaiset varjobudjetissaan.
Kun pienituloisten osalta veronkiristyksiin ei ole mahdollisuutta, on rahaa valtiolle etsittävä sieltä, missä sitä on. Vastaavia solidaarisuusveroja on talousnäkymien heikentyessä otettu käyttöön muutamassa muussakin Euroopan maassa.
Varsinaisesta varallisuusverosta luovuttiin viisi vuotta sitten osana työmarkkinasopimusta demarienkin ollessa silloin hallituksessa. Työnantajat vaativat poistamista ja palkansaajien keskusjärjestöt antoivat periksi. Tuolloin varallisuusveron tuotto oli noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Nyt Arhinmäki esittää uudenlaista mallia, jossa vero olisi progressiivinen eli suuremmista tuloista menisi enemmän veroa.
Arhinmäki ei ole yksin esityksensä kanssa. Hän on jo saanut sivustatukea demareilta. Kokoomus sitä vastoin tyrmää ehdotuksen.
Ehdotusta ei pidä tulkita kivien heittämisenä hallituksen rattaisiin, vaan pikemmin katseiden suuntaamisena tulevaisuuteen. Jos Suomen talous tosissaan alkaa hiipua, niin silloin on hyvä olla työkalupakissa erilaisia vaihtoehtoja.