Suomalainen kuntademokratia sai hyvät arvosanat Euroopan neuvoston tarkkailijoilta. Kiitosta tuli etenkin siitä, miten kuntalaisten oikeuksia Suomessa valvotaan.
Järjestelmää, jossa kuntalainen voi valittaa väärinkäytöksistä oikeuskanslerille, pidetään arviointiraportissa esimerkillisenä. Strasbourgissa pidetty Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressi käsitteli maaraportteja tiistaina.
Raportti korostaa, että kunnat vastaavat monen perusoikeuden toteutumisesta. Siinä muistutetaan, että perusoikeudet kuten oikeus koulutukseen ovat myös ihmisoikeuksia. Suomessa tämä ymmärretään raportin mukaan hyvin.
Mahdollisuus valittaa kunnallisten viranomaisten vääristä päätöksistä oikeuskanslerille on maaraportin mukaan osoitus siitä, että kunnallisen tason ihmisoikeusasiat otetaan vakavasti.
Kansanedustajat ovat myös kuntavaikuttajia
Maaraportin laatijat olivat ihmeissään siitä, että suurin osa Suomen kansanedustajista on myös kuntavaikuttajia. Kun tarkastuskäynti tehtiin vuonna 2010, eduskunnan 200 kansanedustajasta 150 oli myös kunnan- tai kaupunginvaltuutettuja.
Tämä on raportin mukaan hyvä asia. Se osoittaa, että paikallisdemokratia on syvälle juurtunutta. Tarkkailijoiden mielestä turha vastakkainasettelu valtakunnallisen ja paikallisen demokratian välillä vähenee, jos suurin osa kansanedustajista vaivautuu keskittymään myös oman kuntansa valtuuston asioihin.
Myös Suomen perustuslaki sai kehuja. Siinä on raportin mukaan kansantajuisesti selostettu kunnan tehtävät ja turvattu kunnallinen demokratia.
Ikääntyminen haastaa kunnat
Raportissa huomautetaan, että ikääntyminen haastaa suomalaiset kunnat. Väestön ikääntyminen nostaa terveydenhuollon menoja ja samaan aikaan laskee verotuloja. Se pakottaa kunnat tehostamaan toimintaansa ja valtion varmistamaan, että tehostaminen olisi hallittua.
Ikääntyminen kohtelee Suomen kuntia eri tavalla. Maaseutukunnat kärsivät pääsääntöisesti enemmän, kasvukeskukset vähemmän. Raportin laatijoiden mielestä Suomen valtion pitäisi nykyistä paremmin havaita, että kuntien välinen epätasa-arvo uhkaa kasvaa.
Suuntaus voi johtaa kunnissa pakon edessä tehtyihin menoleikkauksiin, peruspalveluiden ulkoistamisiin ja äkkinäisiin kuntaliitoksiin. Jos näihin joudutaan pakon edessä, riskinä on, että kuntalaisten peruspalvelut vaarantuvat.
Euroopan neuvoston tarkkailukomitea vieraili Suomessa viime vuoden lopulla.