Suomessa olevissa suurlähetystöissä työskentelee diplomaattien rinnalla satoja toimihenkilöitä. Osa heistä on lähetettyjä työntekijöitä omasta kotimaastaan ja osa on rekrytoitu Suomesta.
Toimihenkilöliitto ERTO ja sen jäsenjärjestö Erityistoimihenkilöt ET tekivät kesällä 2011 kyselyn lähetystöjen henkilökunnille. Kyselyllä selvitettiin työehtoja, muun muassa suomalaisen työlainsäädännön noudattamista, työsuhteen vakinaisuutta, lomaoikeutta, työtehtävien laatua ja palkkatasoa. Kysely tehtiin sekä suomeksi että englanniksi.
Kyselyyn vastasi yhteensä 74 henkilöä, joista suurin osa oli 25–45-vuotiaita. Vastaajista 59 henkilöä on Suomen kansalaisia ja 57 maksaa veronsa Suomeen. Lähes kaikki vastaajat on palkattu Suomesta. Lain mukaan Suomesta palkattuun henkilökuntaan pitää noudattaa Suomen lakia. Tästä huolimatta alle puoleen työntekijöistä sovelletaan suomalaista lainsäädäntöä.
Kyselyyn vastanneet kertoivat ”mitä huvittaa”- ja ”pärstäkerroin”-soveltamisista sekä tilanteista, joissa työehdoiksi on valittu sekoitus sekä Suomen että lähettäjämaan lainsäädännöstä työnantajan valitsemana.
Suurlähettiläs diktaattori
– Suomessa jokaiseen työntekijään pitää soveltaa kansallisuudesta ja työnantajasta huolimatta kansallista lakiamme. Merkittävä osa suurlähetystöjä rikkoo räikeästi Suomen työlainsäädäntöä. Lain rikkomiseen ei ole oikeutta ulkomaisilla lähetystöilläkään, toteaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.
Työsuojeluviranomaisten valvontavalta ei ulotu lähetystöihin, vaan ne voivat ainoastaan ohjeistaa. Lähetystöissä suurlähettiläällä on lähes rajaton määräysvalta työntekijöihin. Väärinkäytöksiin ei pystytä puuttumaan oikeuslaitoksen kautta, koska lähetystöjä ei voida niiden diplomaattisen poikkeusaseman vuoksi haastaa oikeuteen, vaikka ne todistettavasti rikkoisivat työlainsäädäntöä.
– Lähetystöihin pitää saada oikeudenmukainen ja laillinen tilanne. Irtisanomiset eivät saa olla mielivaltaisia ja palkkauksen pitää olla tasa-arvoista, toteaa ET:n puheenjohtaja Seija Pyökeri.
Asioista ei neuvotella
Puolet vastaajista työskentelee kokoaikatyössä, suurin osa on vakitoimessa ja kirjallisella työsopimuksella. Sopimusten sisällöt tosin vastaavat suomalaista lainsäädäntöä vain osittain tai ovat sisällöltään niin epämääräistä, etteivät ne anna käytännössä mitään suojaa työntekijälle. Vastaajien keskipalkka on noin 2 500 euroa. Lähes 85 prosenttia kertoi tekevänsä ylitöitä ainakin joskus, mutta 35 prosenttia ei saa niistä korvauksia.
ERTOn ja ET:n edustajat ovat kyselyn lisäksi tavanneet suurlähetystöjen henkilökuntaa tavoitteena saada kokonaiskuvaa työolosuhteista ja tietoa mahdollisista ongelmista. Tapaamisissa henkilökunta on kertonut mielivaltaisesta johtamisesta ja työsuhteen epävarmuudesta. Mikäli henkilökunta oli kysellyt omien oikeuksiensa perään tai puolustanut niitä, oli seurauksena joko välinpitämättömyyttä tai potkut. Kyselyyn vastanneista 58 prosenttia ilmoitti, etteivät työsuhdeongelmat ole ratkenneet neuvottelemalla työnantajan kanssa.
Vapaiden pitäminen kapinaa
Kyselyn avoimissa vastauksissa kerrottiin monenlaisista pulmista: lomia ei saa pitää, vanhempainvapaalle ei ole saanut jäädä, työehdoissa on kirjavuutta saman lähetystön sisällä, työpäivän aikana ei saa pitää yhtään taukoa eikä työhuoneesta saa poistua kuin kotiin. Suurlähettilään vaihtuessa ovat vaihtuneet myös työehdot, työehtoja on muutettu yksipuolisesti ja kahden maan juhlapyhien noudattaminen on aiheuttanut sekaannuksia muun muassa lomalaskennassa.
Palkankorotuksia ei ole maksettu kymmeneen vuoteen, jo pidetyn ylityövapaan on joutunut tekemään myöhemmin ”sisään” ja raskauden aitoutta on epäilty. Työajoissa on pitänyt joustaa lähettilään vaatimusten mukaisesti, määräaikaisuuksia on ketjutettu ja omien oikeuksien kysely on tulkittu kapinaksi. Henkilöitä on kiristetty irtisanoutumaan tai virheestä on joutunut koko työyhteisö jälki-istuntoon tai istumaan ylitöissä määrättynä vaikka töitä ei olisi. Työntekijöitä on itketetty ja työpaikan menettämisellä peloteltu ja niin edelleen.
ERTO ja ET luovuttivat kyselyn tulokset ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojalle (sd.) 29. syyskuuta. ERTO vetoaa ulkoasiainministeriin, että ulkoasiainministeriö ottaisi kyselyssä ilmenneet epäkohdat esille viestiessään ulkomaisten lähetystöjen kanssa. Viestin tulisi olla liittojen mukaan selkeä: Suomessa sijaitsevien ulkomaisten lähetystöjen pitää noudattaa Suomen lakia.